Mikä populismin tappaisi
Pasi Sillanpää
10/15/2017
Helsingin Sanomien Heikki Aittokoski on haastatellut Suomessa vieraillutta, maailman johtaviin populismitutkijoihin kuuluvaa Cas Muddea. Hänen mukaansa populismin asemaa pönkittää useita toisiaan tukevia samanaikaisia asioita.
Hän on Helsingin Sanomien pyynnöstä koonnut viiden kohdan listan asioista, joilla on erityinen populismia ruokkiva vaikutus. Listaa tutkiessa tulee mieleen, onko mahdollista toimia niin, että populismilta viedään "ilmat pihalle" käyttämällä vastalääkettä? Voidaanko yhteiskunnallinen keskustelu ja politiikan teko muuttaa sellaiseksi, että populistit menettävät parhaat aseensa?
Kommentoin ohessa läpi Mudden Helsingin Sanomien jutussa julkaistun viiden kohdan listaa populismia voimistavista tekijöistä:
"ELIITTI EI KÄSITTELE RIITTÄVÄSTI IHMISILLE TÄRKEITÄ ASIOITA"
Populismin vahvinta ydintä on se, että populisti antaa äänensä niille ihmisille, jotka kokevat yhteiskunnan olevan epäoikeudenmukainen. Helpoin maali kaikille ongelmille ovat hyväosaiset ja heidän kyvyttömyytensä ymmärtää ongelmissa olevien ihmisten arkea. Keskustelu saa erityisiä säröjä, kun hyväosainen lähtee kertomaan ratkaisuehdotuksiaan huono-osaisille. Tästä ehkä tunnetuin esimerkki on entisen pääministerin Harri Holkerin "syökää silakkaa" -heitto.
Todellisuudessa eliitti on kiinnostunut myös huono-osaisuuden poistamisesta. Keinoista voidaan toki olla montaa mieltä. Hyvänä esimerkkinä tästä on eliittiin kuuluvan Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren budjettiesitys Helsingin taloudellisesti heikommassa asemassa olevien koulualueiden lisärahoitukselle.
Kyse taitaa olla siitä, että ns. eliitti ei osaa puhua asioista heikommassa asemassa olevien kielellä. Moni hyväkin ratkaisu peittyy usein ylimieliseen lähestymistapaan ja kieleen, joka arjessa tuntuu vieraalta. Jos eliittiin kuuluva sanoo, että tunteesi on väärä tai et tiedä todellisuutta tai mielipiteelläsi ei ole todellisuuspohjaa, käy niin, että eliitti osoittaa ymmärtämättömyyttä, vaikka saattaisi ymmärtääkin perimmäisen ongelman.
"ELIITIN KOETAAN OLEVAN YHTÄ JA SAMAA PORUKKAA"
Heikosti pärjäävän ihmisen näkökulmasta, eliitti ajaa omaa asiaansa ja eliitillä on yhtenäiset tarpeet sekä tavoitteet. Tähän kohtaan ei ehkä tarvita kuin yksi esimerkki: Vastikään kuollut, Suomen rikkaimpiin kuulunut Niklas Herlin tunnettiin hyvin maanläheisenä ja heikossa asemassa olevien ihmisten puolustajana. Joku saattaa äkkiä sanoa, että hän on poikkeus. Siinä väittäjä on väärässä. Eliitissä on hyvin erilaisia ihmisiä, joista yhteiskuntavastuustaan eniten huolehtivat ovat usein muita hiljaisempia. Ei kannata seurata liiaksi pintakiiltoa, vaan katsoa syvemmälle.
Tarvitsemme enemmän juttuja niistä, jotka katsovat muuhunkin kuin omaan napaansa.
"IHMISET OVAT IRTAUTUNEET PERINTEISISTÄ RAKENTEISTAAN, KUTEN PUOLUEISTA"
On totta, että yhä harvemmille yksi puolue tuo riittävää ideologista pohjaa. Esimerkiksi edellä mainitun Jan Vapaavuoren suosion yksi salaisuus on hänen ideologiansa puoluepoliittiset rajat ylittävä näkökulma. Hän on vastaus joihinkin populistien, mutta samalla myös eliitin ja keskivertokansalaisen tarpeisiin. Poliittisilla puolueilla on identiteettikriisinsä, koska maailma on muuttunut nille liian nopeasti.
Puolueiden on löydettävä itsensä uudelleen tai sitten demokratia pitää laittaa vaihtoon. Nykypuolueet eivät tarjoa kotia kuin harvoille.
"POPULISTIT OSAAVAT RÄVÄKÄN POLITIIKANTEON"
Sosiaalinen media on lisännyt avointa kansalaiskeskustelua ja tuonut keskusteluun väriä. Voimakkailla yleistyksillä ja räväköillä otsikoilla on aina ollut paikkansa, mutta Suomessa ja muuallakin Euroopassa politiikka alkoi jo näyttää uuvuttavalta. Politiikassa ei ole ollut riittävästi show henkeä ja tunnetta ja se on auttanut politiikasta showta tekeviä populisteja ottamaan ilmaherruutta.
Konservatiivisemmankin ajattelijan on opeteltava moderneja viestinnän keinoja. Muuten hyvät ajatukset eivät tule esille.
"MEDIA TUKEE VASTAKKAINASETTELUJA, MIKÄ HYÖDYTTÄÄ POPULISTEJA"
Median ansaintamallit ovat muuttuneet samaan aikaan kun maailma on muuttunut vaikeammin hahmotettavaksi. Tämä on muuttanut myös median tapaa tarttua asioihin. Nyt politiikastakin puhutaan usein samaan tyyliin kuin Seiska käsittelee julkkisten ongelmia. Juttuja myydään yksinkertaistetuilla räväkillä otsikoilla, koska medioilla on yhä vähemmän kestotilaajia. Rahan hankkiminen jokaisesta artikkelista on elinehto ja se ohjaa uutisointiakin asioihin ja ihmisiin, joissa on kärjistyksiä.
Median on löydettävä mallit, jotka takaavat niiden taloudelliset resurssit silloinkin, kun otsikko ei ole populistinen.
Pasi Sillanpää
10/15/2017
