Mahdollista journalismi.

Lasten ja nuorten talouskasvatuksen akilleen kantapää on aikuinen

Kenen vastuulla on opettaa lapsille taloustaitoja, ja millaisia taitoja lapset eri iässä edes tarvitsevat? Koulu, kaverit ja some tarjoavat tietoa, mutta kaikkein suurin vastuu on vanhemmilla. Onko heillä riittävät valmiudet opettaa raha-asioita lapsille?

Avatar

Pasi Sillanpää

12/20/2022 · Lukuaika 5 min

Jutun kuva

Aikuisilla on joskus hämärtynyt käsitys siitä, miten taloudesta kannattaa puhua lapsen ja nuoren kehityksen eri vaiheissa. Samalla kun yhdet tuntuvat puhuvan osakesijoittamisesta jo tarhaikäisille, toiset eivät uskalla kertoa kouluikäiselle lapselle, että perheellä ei ole rahaa kaikkeen samaan kuin muilla. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi on hyvä selkeyttää opetuksen, perheen ja kavereiden omat roolit.



Jo pieni lapsi ymmärtää, mikä on rahaa, mutta varsinainen kyky käsittää rahan arvoa kehittyy tyypillisesti vasta 5–6-vuotiaana. Tämä on huomioitu esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, jossa rahaa voidaan harjoitella aluksi vaikka jäätelökauppaleikin avulla.



Esikouluikäiselle opetetaan jo lukuja, ja he oppivat hahmottamaan erilaisia mittakaavoja selkeästi ja tätä kautta myös sitä, mikä on paljon tai vähän. Päiväkoti-ikäisille opetetaan myös uteliaisuutta, ennakkoluulottomuutta ja vastuullisuutta, asioita, jotka luovat pohjaa syvemmälle oppimiselle.



Kun rahan hupenemista kädestä ei omin silmin näe, ei se opeta yhtä tehokkaasti.



Varsinainen itsenäistyminen ja aktiivinen toiminta rahan kanssa alkaa kuitenkin yleensä vasta koulun alkaessa. Nykymaailmassa haasteena on luoda rahalle konkreettista arvoa. Jo seitsemänvuotias voi saada vanhempiensa luvalla maksuvälineen, jossa raha on virtuaalista. Käteisen rahan avulla rahan määrä ja arvo on helppo ymmärtää, mutta digitaalisessa muodossa raha helposti muuttuu epämääräisemmäksi hahmottaa.



Kun rahan hupenemista kädestä ei omin silmin näe, ei se opeta yhtä tehokkaasti. Tässä kehitysvaiheessa oleellista olisi opetella käyttämään rahaa suunnitelmallisesti ja järkevästi. Lapsen olisi hyvä oppia ymmärtämään, että ei kannata käyttää aina kaikkea heti, vaan esimerkiksi säästämään jotakin tärkeää varten.



Isot haasteet tulevat lapsuuden ja nuoruuden rajalla

Korona, kansainväliset jännitteet ja sotatila ovat muuttaneet talouden yleiskuvan epävakaaksi. Silti nuorten kanssa pitäisi uskaltaa puhua taloudesta, sanoo nuorten talousosaamisen asiantuntija Mari Hannola-Antikainen Talous ja nuoret TATista.



”Vaikka talouteen liittyy paljon haasteita, kannattaa taloudesta ja talousosaamisesta puhua enemmän myönteisen kautta ja muistaa, että nuoret ovat fiksumpia kuin usein ajattelemme.”



Julkisuudessa puhutaan usein nuorten velkaantumisesta, mutta todellisuudessa holtittomasti rahaa käyttävä nuori on enemmän poikkeus kuin sääntö. Talousasiat myös kiinnostavat nuoria.



Nuoret ovat fiksumpia kuin usein ajattelemme.



TATin viimeisimmän yläasteelle ja toisen asteen oppilaitoksiin suunnatun kyselyn mukaan 68 prosenttia nuorista oli halukkaita kasvattamaan talousosaamistaan ja 47 prosenttia oli yleisestikin kiinnostunut taloudesta.



Saman tutkimuksen mukaan 70 prosenttia piti koulussa tarjottavaa talousopetusta tärkeänä. Kolme tärkeintä tiedon lähdettä olivat omat vanhemmat ja sukulaiset (64 %), koulu (48 %) ja kaverit (44 %). Heti näiden perässä tuli sosiaalinen media (38 %).



Nuorten talouskasvatus kehittyy koko ajan – pysyvätkö aikuiset enää perässä?

Ihan mitä tahansa talouskasvatusta nuoret eivät kuitenkaan niele. Lauttasaaren yhteiskoulun lukion kansainvälisen liiketoiminnan linjan opiskelija Ella Kiiski näkee, että koulutuksen muodolla on paljon merkitystä.



”Yläasteella taloudesta ei saa tehdä liian päällekäyvää eli talousopintoja pitäisi lisätä nykyisestä vain, jos osaa tehdä siitä mielenkiintoista ja hauskaa.”



Ero yläasteen talousopetuksen ja lukion kansainvälisen linjan välillä on tietysti suuri. Kiiski pitääkin itseään lievästi etuoikeutettuna siinä, miten monipuolista opetusta hänen linjallaan on verrattuna aiemmin kokemaansa. Esimerkiksi koulussa on käynyt vierailijoita, ja opiskelijat ovat päässeet tekemään yhteistyötä yliopiston kanssa sekä mentoroimaan kuudesluokkalaisia Yrityskylä-tapahtumissa.



Kiisken mukaan opetuksen monimuotoisuus on merkittävä kiinnostusta lisäävä asia. Koulu ei kuitenkaan ole lasten ja nuorten talouskasvatuksen tärkein lähde. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ja sukulaiset pysyvät kehityksessä mukana.



Perinteisten taloustaitojen rinnalle on noussut uusia välineitä ja käsitteitä: kryptovaluutat, NTF:t, SIB:it ja monet muut talouden uudet mekanismit ovat asioita, joihin nuoret törmäävät säännöllisesti, eikä vanhemmilla välttämättä ole mitään valmiuksia keskustella niistä.



Edelleen olisi keskeistä opettaa lapsille säästämistä ja pitkäjänteisyyttä sekä sitä, että rahaa ei synny tyhjästä.



Vaikka uusia talousvälineitä ja -käsitteitä tulee harva se kuukausi, tietyt perusasiat, kuten säästämisen merkitys, eivät ole kadonneet mihinkään. Käteinen ei ole kokonaan kadonnut, mutta sen käyttö on vähentynyt niin paljon, että rahan konkreettisuus on hämärtymässä.



”Säästölippaat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään”, sanoo Mari Hannola-Antikainen Talous ja nuoret TATista.



Edelleen olisi keskeistä opettaa lapsille säästämistä ja pitkäjänteisyyttä sekä sitä, että rahaa ei synny tyhjästä. Raha tulee aina toiminnan kautta.



4H-liitolla on kerhotoimintaa, jonka tarkoituksena on kasvattaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, kuinka taitoja oppimalla voi saada töitä ja töitä tekemällä rahaa. 4H:n kurssien kautta voi hakea vaikkapa valmiuksia kesätyöpaikan saamiseen. Ensimmäinen kesätyöpaikka ja siellä onnistuminen on nuoren itsetunnon kannalta tärkeässä osassa, sanoo 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski.



”On hyvä pitää katse enemmän myönteisessä, koska innostus lisää halua kokeilla ja oppia. Nuoret ovat nykyisin huomattavasti paremmilla tiedoilla varustettuja ja innokkaita oppimaan, vaikka toki on niitäkin, joilla asiat eivät ole hyvin.”



Myös Alakoski korostaa perheen merkitystä. ”Ilman vanhempien aktiivisuutta lapsi ei yleensä ohjaudu harrastuksiin. 4H-toiminta on harrastusta, ja vanhempien myönteinen suhtautuminen ja tuki on siinä tärkeää.”



Koulun ja perheen yhteispeli

Sekä Alakoski että Hannola-Antikainen näkevät, että koulun tärkein tehtävä on olla vanhempien ja lasten tukena ja tasoittaa sosioekonomisia eroja lasten välillä. Sekä TATilla että 4H:ssa nähdään, että talouden oppiminen kannattaa toteuttaa vaiheittain – ensin leikkien, vaikkapa perinteisten kauppaleikkien avulla, sitten opettelemalla ymmärtämään työn ja oman vastuun merkitystä ja lopulta rahaa, sijoittamista ja varallisuuden kasvattamista.



Viimeksi mainittuun on käytössä esimerkiksi TATin sijoittajakoulu, jossa on mukana 80 oppilaitosta eri puolilla Suomea.



Taloustaitoja ei voi pakko-opettaa; ilon merkitys oppimiselle on merkittävä.



Lapsen kehityksestä vastuussa olevana vanhempana ei ole helppo toimia täydellisesti. Kiusaus vauhdittaa lapsen kehitystä myös taloustaidoissa on suuri. Olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, että lapset ja nuoret kehittyvät eri tahdissa ja heidän kiinnostuksen kohteensa vaihtelevat.



Taloustaitoja ei voi pakko-opettaa; ilon merkitys oppimiselle on merkittävä. Hauskassa muodossa ja ilman liian suuria paineita tuotu tieto otetaan helpommin vastaan. Kuinka varhain lapsen ja nuoren sitten pitää oppia itsenäiseksi taloudelliseksi toimijaksi? Kuinka varhain hänen on ymmärrettävä raha ja sijoittaminen? Miten aikaisin ja millä tavoin tulisi keskustella rahasta lapsen kanssa?



Aikuiset kantavat tässä asiassa suurta vastuuta, ja jokainen vanhempi tuntee omat lapsensa parhaiten. Taloustaitojen opettaminen lapsille on voi kuitenkin olla vaikeaa, jos aikuisen omat taloustaidot eivät ole riittävät.



Kuva: Nina Halmetoja


Voiko teknologia auttaa lapsia ymmärtämään paremmin rahan eri puolet?



Suomalainen PCKT sovellus pyrkii lisäämään aikuisten ja lasten välistä keskustelua rahasta. Rahan käyttämistä arkisissa tilanteissa, tavoitteellista säästämistä ja pitkäjänteistä sijoittamista voidaan tehdä yhdessä, vaikka lapsella on mahdollisuus käyttää itsenäisesti päivittäisiin hankintoihin.



Sovellus on mobiilimaksusovelluksen, maksukortin, säästötilin ja sijoitustilin yhdistelmä, joka antaa mahdollisuuden aikuisille opettaa järkevää rahankäyttöä, seurata sitä ja suunnitella asioita yhdessä pitkäjänteisesti.



Vanhempien ja lasten välisellä keskustelulla on ratkaiseva merkitys sille, miten lapsi oppii suhtautumaan rahaan. Pelillisyyttä sisältävä sovellus on yksi konkreettinen lähestymistapa siihen, että lapsi voi kokea viisaan rahankäytön myös mielenkiintoisena.







Tämä juttu on Aiherahoitettua journalismia. Rahoittaja on PCKT Money oyj. Rapportin Aiherahoitetun journalismin mallissa rahoittaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle, ja toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti ja aihetta lukuun ottamatta tilaajasta riippumattomasti. Tilaaja on vaikuttanut sisältöön ainoastaan toimeksiannolla, johon voit tutustua täällä.



Kuvitus: Nina Halmetoja



Avatar

Pasi Sillanpää

12/20/2022 · Lukuaika 5 min

Mainos

Mainoskuva

Näin jutusta puhutaan

Tilaa uutiskirjeemme

Haluan vastaanottaa luettavaa ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.

Muita juttuja toimittajalta

Mahdollista journalismi.

Rapport on journalistinen alusta, jossa lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.