Nuoria rikoksiin yllyttävät some, kaverit ja tekemisen puute
Tina Hagnäs
6/2/2022
Somessa levinneet väkivaltavideot vahvistavat kuvaa nuorisorikollisuuden lisääntymisestä Suomessa, mutta nettipoliisi Daniel Kalejaiyen mukaan tilanne on luultua parempi. Supersuosioon nousseella TikTok-kanavallaan hän antaa nuorille eväitä miettiä tekojensa seurauksia lain näkökulmasta.
Puukotuksia kouluissa ja kaduilla, silmittömiä pahoinpitelyjä, törkeitä ryöstöjä. Nuorisorikollisuuden kuva on yhä väkivaltaisempi ja ilmiöstä tekee erityisen vastenmielisen se, että väkivallanteot kuvataan tarkoituksella some-kanavilla levitettäviksi.
Poliisin tänä keväänä julkaiseman selvityksen mukaan alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut selvästi viime vuosina ja rikokset ovat entistä raaempia. Tilastoista ponnahtaa surullisesti esiin alle 15-vuotiaiden tekijöiden osuuden kasvu.
Vuosi 2020 oli nuorisorikollisuuden kannalta erityisen karu. Varsinkin tapon yritykset, törkeät ryöstöt ja törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät selkeästi. Yhä useammin kuvassa on mukana teräaseita.
Tilastojen synkkenemistä voi jossain määrin selittää vuoden 2015 jälkeinen muutos rikosepäilyjen kirjaamiskäytännöissä.
KONTROLLIN PUUTETTA JA KOSTONHALUA
Selonteon mukaan nuoret kohdistavat väkivaltaa useimmiten toisiin alaikäisiin, mutta viime aikoina yhä useammin myös aikuisiin. Poliisi arvioi, että nuoret eivät enää kunnioita auktoriteetteja ja kynnys oikeuden ottamisesta omiin käsiin on madaltunut. Tutkimusten mukaan joka toisessa nuorten väkivaltarikoksessa on vaikuttimena halu kostaa.
Poliisi ei osaa kertoa mitään tiettyä yksittäistä syytä huolestuttavaan kehitykseen, mutta arvelee, että taustalla vaikuttavat varmasti ainakin koronatilanteen laukaisema pahoinvointi ja mielenterveysongelmat. Toisaalta alaikäisten rikosepäilyt olivat lisääntymään päin jo ennen pandemian alkua.
Tutkimusten mukaan Suomessa nuoria rikoksen teille vievät perinteisesti muun muassa heikko itsekontrolli ja sosiaalisen kontrollin puute. Taustalta löytyy aina myös päihteitä, haitallisia elintapoja ja huonoa seuraa, kertovat muun muassa Nuorisorikollisuuskyselyn pohjalta tehdyt analyysit.
KORONA-AJAN ILMIÖ
Suuntaus ei ole kuitenkaan pelkästään huono: vaikka raa-an väkivaltaisten rikosten määrä on kasvanut, alaikäisten tekemien rikosten kokonaismäärä on tosiasiassa pidemmällä aikavälillä ollut laskemaan päin.
Nuorille suunnatuista TikTok-postauksistaan tunnettu nettipoliisi konstaapeli Daniel eli Daniel Kalejaiye Itä-Suomen poliisilaitokselta kommentoi tilannetta todeten, että vaikka tilastojen valossa kasvu voi olla merkittävää, hän ei pidä sitä erittäin huolestuttavana.
”Tiedostan ja muistutan itseäni aktiivisesti siitä, että somen kautta rikokset tulee ihmisille silmille, mikä vääristää totuutta.”
Pahoinpitelyistä kuvattuja videoita on Kalejaiyen mukaan ladattu someen korona-aikana selvästi aikaisempaa enemmän. Ihmiset näkevät sitä enemmän ja siksi tuntuu siltä, että se lisääntyy. Mutta kasvu ja lasku ovat vuosittaisia, aallottaisia ilmiöitä, hän suhteuttaa.
Kalejaiye tarkentaa, että kaikki Suomessa tehtävät rikokset tekee vain muutama prosentti kaikista kansalaisista.
”Siitä vielä pienempi prosentti tekee enimmät rikokset, ja heistä vieläkin pienempi prosentti on nuoria. Nuorilla menee keskimäärin ihan hyvin”, hän summaa.
HELSINGISSÄ UHOA ILMASSA
Ilmassa on joka tapauksessa myös Kalejaiyea huolestuttavia merkkejä. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvan silmissä Helsinki erottuu tässä suhteeessa selvästi muusta Suomesta. Kalejaiyen mukaan paikallisilla teini-ikäisillä pojilla on vahva ”uhoamisen meininki. Kalejaiye kertoo tuoreen esimerkin.
”Olin muutama viikko sitten Triplassa, missä kahdeksan nuoren porukka 15 vuoden molemmin puolin alkoi kysellä olenko SE konstaapeli Daniel. Vähän uhosivat ja heittivät läppää. Yksi heistä tuli ahdistavan lähelle, katsoi nenänvartta pitkin ja kysyi, että mitä, jos neljä äijää kävisi kimppuun just nyt. Vastasin, että pitäisi varmaan ottaa selvää.”
Kalejaiye toteaa, että kaikissa vitseissä on osa totuutta.
”Helsingissä on nyt potentiaalia huonoon tai pahaan.”
Hän arvelee myös, että Ruotsin kärjistynyt tilanne heijastuu vielä myös Suomeen vaikkakin viiveellä.
”Tilanne Ruotsissa on aivan levällään. Se saattaa olla rantautumassa Suomeen. Tyypillisesti se, mitä Ruotsissa tapahtuu, tapahtuu myöhemmin Suomessa, Helsingissä, Kuopiossa… Ei kuitenkaan ehkä samassa mittakaavassa.”
VARKAUKSIA JA TIHUTÖITÄ
Kalejaiyen mukaan nuoret hairahtuvat kaikesta huolimatta pikemminkin varkauksiin ja vahingontekoihin kuin väkivaltaan.
”Näpistetään, töhritään ja rikotaan.”
Kalejaiyen mukaan nuorten rikollisen käytöksen taustalta löytyy yleensä joku kolmesta syystä: On tylsää, kaveri yllyttää tai siihen liittyy joku haaste - kuten TikTok-trendi.
Kalejaiye on sitä mieltä, että sosiaalisessa mediassa on valtavasti myös hyvää. Mutta ajattelemattomille se on helposti myös oikotie hölmöyksiin, joiden seurausten vakavuus voi yllättää.
”Somessa ne kallionkielekkeet ovat niin liukkaita, etteivät nuoret tajua sitä. Vaaranpaikat ovat niin lähellä ja niihin ajaudutaan niin helposti. Siellä on paljon mahdollisuuksia mokata ja sössiä. Ei kuitenkaan niin, että kaikki on pilalla, mutta vähän kuitenkin pitäis käyttää päätä, että miten tekee.”
TIETOA TIKTOKISTA
Poliisin keinot pitää nuoret kaidalla tiellä ovat Kalejaiyen mukaan samat kuin ennenkin: mennään sinne missä nuoret ovat, hengataan ja keskustellaan. Rikoksia pyritään estämään olemalla läsnä ja jakamalla tietoa. TikTokissa postaava konstaapeli Daniel on päivittänyt käytännöt digiaikaan.
TikTok-videot avaavat nuorille lainsäädäntöä konkreettisin esimerkein, asiallisesti, mutta pilke silmässä. Postauksissa pohditaan esimerkiksi voiko ruohonleikkurilla ajava syyllistyä rattijuopumukseen.
”Ydinviestini on, että mieti mitä teet, koska asioilla voi olla vakaviakin seurauksia. Älä tee muille sitä mitä et halua tehdä itsellesi. Näillä pääsee loppuun asti.”
Tina Hagnäs
6/2/2022
