Nuoria rikoksiin yllyttävät some, kaverit ja tekemisen puute
Puukotuksia kouluissa ja kaduilla, silmittömiä pahoinpitelyjä, törkeitä ryöstöjä. Nuorisorikollisuuden kuva on yhä väkivaltaisempi ja ilmiöstä tekee erityisen vastenmielisen se, että väkivallanteot kuvataan tarkoituksella some-kanavilla levitettäviksi.
Tina Hagnäs
6/2/2022
Somessa levinneet väkivaltavideot vahvistavat kuvaa nuorisorikollisuuden lisääntymisestä Suomessa, mutta nettipoliisi Daniel Kalejaiyen mukaan tilanne on luultua parempi. Supersuosioon nousseella TikTok-kanavallaan hän antaa nuorille eväitä miettiä tekojensa seurauksia lain näkökulmasta.
Puukotuksia kouluissa ja kaduilla, silmittömiä pahoinpitelyjä, törkeitä ryöstöjä. Nuorisorikollisuuden kuva on yhä väkivaltaisempi ja ilmiöstä tekee erityisen vastenmielisen se, että väkivallanteot kuvataan tarkoituksella some-kanavilla levitettäviksi.
Poliisin tänä keväänä julkaiseman selvityksen mukaan alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut selvästi viime vuosina ja rikokset ovat entistä raaempia. Tilastoista ponnahtaa surullisesti esiin alle 15-vuotiaiden tekijöiden osuuden kasvu.
Vuosi 2020 oli nuorisorikollisuuden kannalta erityisen karu. Varsinkin tapon yritykset, törkeät ryöstöt ja törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät selkeästi. Yhä useammin kuvassa on mukana teräaseita.
Tilastojen synkkenemistä voi jossain määrin selittää vuoden 2015 jälkeinen muutos rikosepäilyjen kirjaamiskäytännöissä.
KONTROLLIN PUUTETTA JA KOSTONHALUA
Selonteon mukaan nuoret kohdistavat väkivaltaa useimmiten toisiin alaikäisiin, mutta viime aikoina yhä useammin myös aikuisiin. Poliisi arvioi, että nuoret eivät enää kunnioita auktoriteetteja ja kynnys oikeuden ottamisesta omiin käsiin on madaltunut. Tutkimusten mukaan joka toisessa nuorten väkivaltarikoksessa on vaikuttimena halu kostaa.
Poliisi ei osaa kertoa mitään tiettyä yksittäistä syytä huolestuttavaan kehitykseen, mutta arvelee, että taustalla vaikuttavat varmasti ainakin koronatilanteen laukaisema pahoinvointi ja mielenterveysongelmat. Toisaalta alaikäisten rikosepäilyt olivat lisääntymään päin jo ennen pandemian alkua.
Tutkimusten mukaan Suomessa nuoria rikoksen teille vievät perinteisesti muun muassa heikko itsekontrolli ja sosiaalisen kontrollin puute. Taustalta löytyy aina myös päihteitä, haitallisia elintapoja ja huonoa seuraa, kertovat muun muassa Nuorisorikollisuuskyselyn pohjalta tehdyt analyysit.
KORONA-AJAN ILMIÖ
Suuntaus ei ole kuitenkaan pelkästään huono: vaikka raa-an väkivaltaisten rikosten määrä on kasvanut, alaikäisten tekemien rikosten kokonaismäärä on tosiasiassa pidemmällä aikavälillä ollut laskemaan päin.
Tina Hagnäs
6/2/2022
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.