Vaikeavammainen Annukka Karajas-Kaukonen on sisukas ihminen, joka tahtoo tulla kuulluksi
Järvenpään Validia-talossa asuva Annukka Karajas-Kaukonen täytti heinäkuussa 75 vuotta. Merkkipäivänään hänestä otetussa kuvassa päivänsankari poseerasi rollaattorinsa vieressä seisten. Se oli koko yhteisölle voiton hetki.
Tina Hagnäs
9/18/2023
– Olen tämmöinen minä itse -ihminen. Pyydän apua vain, kun sitä todella tarvitsen, Annukka Karajas-Kaukonen muotoilee. KUVA: Eeva Anundi
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli.
Kuntosalilta takaisin Validia-talon kotiinsa hetki sitten palannut Annukka Karajas-Kaukonen kertoo asuneensa palveluasunnossaan nyt puolitoista vuotta. Ajatus muutosta syntyi, kun vanhuuden oireet alkoivat vähitellen painaa. Päätökseksi se kypsyi, kun niin ikään vammainen puoliso sairastui vakavasti.
Kotihoito kävi liian vaikeaksi, hän kertoo.
Nyt puolisot asuvat Validia-talossa kumpainenkin omassa asunnossaan. Annukan päiviä rytmittävät säännölliset ateriat. Ennen lounasta hän hoitaa sähköpostiliikennettään ja muita juoksevia asioita. Iltapäivisin hän saattaa lähteä ostoksille, jos sää antaa myöten, tai sitten kuntosalille.
– Mulle liikkuminen on aina ollut henki ja elämä, Karajas-Kaukonen sanoo.
Kuntosali- ja muutkin reissut taittuvat häneltä itsenäisesti mopolla, kun hänet ensin avustetaan kyytiin.
– Olen tämmöinen minä itse -ihminen. Pyydän apua vain, kun sitä todella tarvitsen, hän muotoilee.
Päivittäistä apua CP-vammainen Karajas-Kaukonen tarvitsee pääasiassa syömiseen. Osteoporoosin vuoksi murtunut ranne ei salli omatoimista lusikoimista. Apua vessassa käymiseen hän tarvitsee silloin tällöin. Karajas-Kaukonen myös saunoo mielellään ja se onnistuu viikottain, kun hoitaja lähtee lauteille seuraksi.
– Kyllä palvelut ovat hyvällä tasolla. Joskus tosin vähän kestää ennen kuin joku tulee, mutta ei mahda mitään.
Aktiivisella asenteella kaksi tutkintoa ja 25 vuoden työura
Sisukkuus ja eteenpäin menevä asenne värittävät koko Annukka Karajas-Kaukosen elämänkaarta. CP-vammasta johtuvista pakkoliikkeistä ja puheviasta huolimatta hänellä on ansioluettelossaan 25 vuoden mittainen työura Kelalla sekä kaksi korkeakoulututkintoa: Kelan sosiaalivakuutustutkinto ja sitä seurannut ekonomitutkinto.
– Mulla oli idea, että vammaisen pitää vähän ylikouluttaa itsensä. En minä silti mikään poikkeustapaus ollut. Tampereen yliopistossa oli samaan aikaan 70-luvulla monta vammaista opiskelijaa.
Karajas-Kaukonen on edelleen toimeen tarttuvaa tyyppiä. Validia-talossa hän on ollut mukana perustamassa kulttuuritoimikuntaa, josta on sukeutunut yhteisössään hyvin aktiivinen ja aloitteellinen elin. Toimikunta ideoi ja järjestää erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia.
– Kulttuuritoimikunnan nimikkeen alla ollaan vallattu muitakin alueita kuin kulttuuria, hän naurahtaa ja kiittää samalla asumisyksikön henkilökuntaa hyvästä ja avoimesta asenteesta toimikunnan ehdotuksia ja aloitteita kohtaan.
– Ne toteutetaan, jos suinkin mahdollista.
Kohti päämäärää kuljettiin yhdessä
Asiakkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan Validiassa herkällä korvalla.
Viime vuonna Validia otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön vammaispalveluiden RAI-järjestelmän. Sen tavoitteena on helpottaa ja systematisoida asiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja tehdä sen pohjalta aidosti toimiva hoito- ja palvelusuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Järjestelmän toivotaan myös yhdenmukaistavan alan arviointikäytäntöjä.
Käytännössä asukkaan toimintakykyarvioinnit tapahtuvat siten, että asiakkaan omahoitaja ja asiakas sekä usein myös läheiset arvioivat yhdessä asiakkaan tilannetta keskeisiä tarpeita ja tavoitteita monista näkökulmista.
Arvioinnin pohjalta sovitaan asiakkaalle omat tavoitteet ja tehdään konkreettinen suunnitelma, jota kaikkien asiakkaan hoitoon osallistuvien on tarkoitus noudattaa.
Juuri tällaisessa arviointitilanteessa nousi esiin Karajas-Kaukosen oma halu poseerata omassa juhlakuvassaan seisten. Siitä tuli käytännössä koko suunnitelman päätavoite.
– Olihan se rankkaa, mutta kaksi vuotta pyörätuolissa istuttuani alkoi tuntua siltä, että en halua ihan pelkästään jäädä tähän, hän taustoittaa.
Kun tavoite oli yhdessä sanoitettu ja sovittu, Karajas-Kaukosen hoitoon osallistuvat ammattilaiset ryhtyivät sitä toteuttamaan. Matka kohti päämäärää kuljettiin yhdessä. Erityisesti fysioterapeutilla oli tässä tärkeä rooli.
Tekemisen mielekkyys kasvaa selkeistä tavoitteista
Annukka Karajas-Kaukosen arvioinnin tehnyt sairaanhoitaja Riia Hynninen on kokemustensa perusteella vilpittömän tyytyväinen uuteen työkaluun.
Hänen mielestään se tekee asiakastyöstä myös työntekijän näkökulmasta tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa.
– RAI-arviointi antaa selkeät asiakaskohtaiset tavoitteet ja pystymme reagoimaan nopeasti asioihin, joihin tulee puuttua. On mielekästä mennä tiettyä tavoitetta kohti sen sijaan, että tekee jopa turhia asioita, Hynninen selventää.
Hänen mielestään järjestelmä myös selkiyttää kirjaamiskäytäntöjä.
– Toki aina kun tulee jotakin uutta, se lisää työmäärää lyhyellä aikavälillä. Mutta kun pystymme tekemään hyvät, kattava suunnitelmat, meidän on helpompi hoitaa asiakasta. Pitkällä aikavälillä se on selvä parannus.
Miten uusi järjestelmä sitten parhaimmillaan toimii?
– Minusta se vaikuttaa aina asiakkaan elämän laatuun. Annukasta huokui iloisuus, kun hän pääsi tavoitteeseensa. Hän paitsi seisoi myös kävelikin rollaattorin kanssa syntymäpäivänä.
– Se toi pontta ja motivaatiota tähän hommaan, Karajas-Kaukonen vahvistaa.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli.
Asiakkaiden tarpeet esiin RAI-järjestelmällä
Vammaisasiakkaiden toimintakykyä mitataan hyvinvointialueesta riippuen hyvin erilaisilla mittareilla, mikä vaikeuttaa heidän tarpeihinsa vastaamista. Validia on ainoana toimijana kehittänyt yhdenmukaisen vammaispalveluiden RAI-järjestelmän.
– Meillä ei ollut mitään mittaria vaikeavammaisten asiakkaiden toimintakyvyn ja hoidon kuvaamiseen, kuten ikääntyneillä jo lakisääteisesti on, kertoo Validian liiketoimintajohtaja Riikka Haahtela RAI-järjestelmän käyttöönoton taustoista.
Hän viittaa siihen tosiasiaan, että vammaisten toimintakykyä mitataan hyvinvointialueesta riippuen hyvin erilaisilla mittareilla. Lisäksi alueiden sisälläkin eri viranomaisten käytännöt voivat vaihdella reippaasti. Toimintakykymittareiden yhdenmukaistamisesta on olemassa suosituksia, mutta työ on niin sanotusti vaiheessa.
Arviointi- ja mittauskäytäntöjen kirjavuudesta kärsivät erityisesti vammaiset itse. Heidän avuntarpeensa saattaa esimerkiksi asumisyksikössä tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, mutta yhtenäisten käytäntöjen puutteen vuoksi tieto ei kuitenkaan aina kulje muille asiakkaan hoitoon osallistuville yksiköille ja ammattilaisille. Tulokset jäävät näin huonoimmassa tapauksessa miltei sattumanvaraisiksi.
Kun Validia kolmatta vuotta sitten perusti uuden laatuorganisaation, yritys päätti tilanteen muuttamiseksi ottaa yhteyttä RAIsoftiin, joka on kehittänyt arviointijärjestelmän ikäihmisten hoitoon.
Runsaassa vuodessa Validia ja RAIsoft kehittivät järjestelmästä vammaispalveluille soveltuvan version. Viime vuonna sitä pilotoitiin 16 yksikössä 500 asukkaalle. Nyt se on otettu käyttöön kaikkien vaikeavammaisten asiakkaiden hoidossa.
Läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta
Riikka Haahtelan mukaan järjestelmä on odotusten mukaisesti osoittautunut hyödylliseksi. Se kertoo nopeasti, mihin täytyy kiinnittää huomiota ja siirtää konkreettiset tarpeet suoraan toimintasuunnitelmaan.
– Olemme onnistuneet rakentamaan kokonaisuuden ja prosessin, missä kaikki linkittyy yhteen. Kaiken pohjalla on arviointi, josta nousee asioita toimintasuunnitelmaan. Se puolestaan ohjaa päivittäistä työtä, josta on edelleen linkki kirjaamiseen.
Validian näkökulmasta on tärkeää, että asiakkaan hoitotarve pystytään selkeästi osoittamaan ja että viranomaiset pystyvät näitä tietoja hyödyntämään.
– Nyt kun esimerkiksi sosiaalityöntekijät päivittävät palvelusuunnitelmiaan, he saavat tiedot suoraan Validian toteuttamissuunnitelmista. Tämä parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Lisäksi pystymme osoittamaan entistä paremmin myös toimintamme vaikuttavuuden, Riikka Haahtela selventää.
Asiakas mukana kehitystyössä
Validia virittelee järjestelmää edelleen yhdessä asiakkaidensa kanssa, kehittäjäasiakasmallin puitteissa.
– Asukkaiden osallisuuden pitää olla sisäänrakennettu ja luonteva osa toimintaa. Meillä asiakkaat asuvat jopa kymmeniä vuosia ja totta kai heillä täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa palveluiden toteuttamiseen.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli.
Rapportin Aiherahoitetuissa artikkeleissa rahoittaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle, ja toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti ja aihetta lukuun ottamatta tilaajasta riippumattomasti. Tilaaja on vaikuttanut sisältöön ainoastaan toimeksiannolla, johon voit tutustua täällä.
Rahoittaja on Validia. Validia on Suomen suurin täysin vammaispalveluihin keskittynyt, kokonaan kotimaisessa omistuksessa oleva yhteiskunnallinen yritys. Validia on osa Invalidiliitto-konsernia.
Tina Hagnäs
9/18/2023
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.