Suvi Auvinen | Kasviliha joutui kiellettyjen sanojen listalle

Kasviliha joutui kiellettyjen sanojen listalle

Eläinteollisuus on ajettu niin ahtaalle, että viimeinen taistelu käydään nyt kielestä.

Suvi Auvinen

11/22/2019

Kasviliha joutui kiellettyjen sanojen listalle

Ei siinä kauaa mennyt. Pouttu lanseerasi syyskuun lopussa uuden kasvipohjaisen Muu-tuotesarjan. Vegaanisia pihvejä ja burgereita myytiin kasvilihana ja vastaanotto oli kuluttajien keskuudessa innostunut. Itse odotin, koska kasviliha-termin käyttö kielletään. Viimeksi eilen radiolähetyksessä mietin, kuinka kauan kestää, ennen kuin Evira tarttuu termiin. Oli selvää, että se tultaisiin kieltämään, sillä taistelua vegerintamalla käydään parhaillaan kielen tasolla.
Maailmalla on käyty viime aikoina paljon keskustelua siitä, mitä saa sanoa. Sanat ovat siitä erikoisia olentoja, että niiden merkitys muuttuu ajan mittaan. Ne muuttuvat samaa vauhtia, kuin niiden muokkaama ja luoma maailma muuttuu niiden ympärillä. Sanat eivät ole koskaan “vain sanoja”. Ne kantavat merkityssisältöjä, jotka kertovat paljon sanojen käyttäjistä. Pystymme tietyistä sanoista tunnistamaan, kuuluuko toinen ihminen samaan sosioekonomiseen ryhmään kanssamme, onko hän kotoisin samalta alueelta, jaammeko yhteisen poliittisen näkemyksen. Sanoilla on väliä, sillä ne muokkaavat kokemaamme todellisuutta ja ohjaavat ajatteluamme. Kieli ei ole pysyvä monumentti vaan orgaaninen olento. Siitä häviää jatkuvasti sanoja ja uusia tulee tilalle. Vegebuumin myötä esimerkiksi sipsikaljavegaani oli yksi kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2016.
Kuuluisin tapaus kasvipohjaisten tuotteiden kielipolitiikasta tulee Ruotsista. Siellä kasvimaitoyritys Oatly sai 190 000 euron sakot vuoden 2014 mainoskampanjastaan. Mainoskampanjassa yritys oli mainostanut kauramaitonsa olevan “kuin maitoa, mutta tehty ihmisille”. Ruotsalaiset maitoyhtiöt suivaantuivat ja haastoivat Oatlyn tästä (tosi)väitteestä oikeuteen. Oatly hävisi oikeudenkäynnin eikä saa enää käyttää kyseistä fraasia Ruotsissa sakkorangaistuksen uhalla, mutta yritys sai massiivisen näkyvyyden oikeudenkäynnin takia. Samalla maidontuottajat näyttäytyivät pikkumaisina ja pelokkaina halutessaan kieltää kilpailijaa puhumasta totta.
Tänään julkistetun päätöksen mukaan Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyshuolto kielsi Pouttua kutsumasta tuotteitaan kasvilihaksi. Päätöksessä todetaan kasvilihan olevan kuluttajaa harhaanjohtava termi, sillä kyseisessä tuotteessa ei ole ollenkaan lihaa. No niin. Me kuluttajat olemme toki ääliöitä monessa mielessä, mutta todellinen syy sanan kieltämiselle ei tietenkään ole kuluttajien suojeleminen. Jokainen suomenkielinen ihminen ymmärtää, että kasviliha on, no, kasveista tehty juttu jota voi käyttää kuin lihaa. Kuluttajia tulee ehdottomasti suojella harhaanjohtavalta mainonnalta. Kasvipohjaisten tuotteiden kohdalla ei kuitenkaan ole kyse suojelusta, vaan siitä, ettei kielen muuttumista ja elämää pystytä virallisilla tahoilla yleensä ymmärtämään ja seuraamaan.
Päätös on älytön, mutta se ei yllätä. Kun eläintuotanto on auttamatta hävinnyt niin terveys-, eettisyys- kuin ympäristökeskustelunkin, sen viimeinen oljenkorsi on nillittää sanoista. Tämä on saanut niin kuluttajat kuin yrityksetkin keksimään uusia sanoja. Esimerkiksi vegaanista pähkinäjuustoa ei saa sanoa vegejuustoksi, vaan cashewpähkinävalkohomevalmisteeksi. EU:n lainsäädäntö rajaa kookosmaidon ja maapähkinävoin kaltaisia poikkeuksia lukuunottamatta juustot ja muut maitotuotteet nisäkkäistä saatavien tuotteiden nimiksi. Tämän takia vegaanisia juustoja kutsutaan usein vuustoiksi. Myös muiden tuotteiden kohdalla typeriä v-väännöksiä näkyy. Onko vegaaninen nakki vakki? Onko vegaaninen nugetti vugetti? Hyvänen aika, lopettakaa. Jos menemme mukaan tällaiseen pelleilyyn, annamme sanojen merkityksen määrittelyoikeuden eläintuotannon käsiin. Nakki on ruoan konsepti, ei sen sisältö. Nakki on tapa luoda ruoalle yksinkertainen käyttöliittymä, sen ei tarvitse kertoa mitään siitä, mitä paketin sisältä löytyy.
Europarlamentin maatalousvaliokunta päätti keväällä 2019 esittää, että kasvisruokien tuottajat eivät saisi jatkossa käyttää kasvisruokien nimissä sanoja, jotka yleisesti yhdistetään liharuokiin. Ehdotuksessa seurataan Ranskaa, jonka parlamentti päätti vuonna 2018 kieltää tuottajia käyttämästä kasvipohjaisessa tuotteessa nimikkeitä, jotka viittaavaan lihatuotteisiin. Soijanakkeja ei saa Ranskassa kutsua nakeiksi eikä seitanpihvejä pihveiksi. On todennäköistä, ettei maatalousvaliokunnan esitys etene uudessa europarlamentissa esitystä pidemmälle. Kielen tärkeydestä kertoo kuitenkin paljon, että kasvisruokien nimistä kiistellään Brysselissä asti, pääasiassa eläinteollisuuden rahoittamien lobbareiden ajamana.
Vegekielipolitiikan tavoitteena on sysätä kasvipohjaiset tuotteet korvikekategoriaan. Kuka haluaa korvikkeen, jos tarjolla on aitoa tavaraa? Vähän niin kuin -tuotteet ovat aina mielessämme automaattisesti huonompia kuin tuotteet, joita ne jäljittelevät. Tietäisimmekö, että kauramaito on tehty kaurasta ja kasviliha kasveista? Tietysti. Kyse ei ole maalaisjärjestä vaan poliittisesta väännöstä. Jos sen sijaan joudumme kaupassa ostamaan maidon tapaan käytettävää kaurajuomaa ja herneproteiinipohjaista kasvisvalmistetta, tuntuu valinta vastenmieliseltä.
Sanojen merkityksestä kannattaa tapella, sillä sanat eivät itsessään merkitse mitään. Kirjainpötköille luodaan merkitys niiden käytön kautta – siksi minäkin sinnikkäästi puhun vuodesta toiseen kasvimaidoista ja vegejuustoista. Kielen uudistumista vastaan sen sijaan ei ole mitään mieltä taistella. Kieli muuttuu maailman muuttuessa. Kun maapallo kiertää jälleen yhden kierroksen auringon ympäri, on osa kirjainpötköistä muuttanut merkityssisältöään. Taistelu sanoista ei ole lainkaan lohduton. Eläinteollisuus on ajettu yhteiskunnassa niin ahtaalle, että viimeisenä keinonaan se pitää kiinni vanhoista sanoista. Sanat eivät kuitenkaan kuulu millekään teollisuudenalalle, vaan ihmisille. Herkullisia hetkiä kasvilihan äärellä itse kullekin. 
 
Lisää kielen vaikutuksesta ymmärrykseemme, eläimiin ja lihaan voit lukea kirjastani Lihan loppu (Kosmos, 2019).