Kadonneet pojat
Eläintuotannon Kadonneet pojat eivät kasva koskaan aikuisiksi. Mutta minne pojat katoavat, kun katsomme toisaalle?
Suvi Auvinen
29.4.2019
Kirjailija J.M. Barrin alunperin näytelmän tapahtumapaikaksi luomassa Mikä-Mikä-Maassa lapset eivät kasva koskaan aikuisiksi. Peter Panin valtakunnassa elää joukko Kadonneita poikia, joiden tarina on monille tuttu Disneyn elokuvien kautta. Barrin alkuperäistarina kertoo kuitenkin paljon enemmän kuin Disneyn siloiteltu versio. Tarinan mukaan Kadonneet pojat ovat poikia, jotka ovat pudonneet lastenvaunuista puistoissa hoitajien katsoessa toisaalle. Jos poikia ei ole seitsemään päivään löydetty, heidät on lähetetty elämään Mikä-Mikä-Maassa ikuista lapsuutta. Barrin tarinassa Peter Pan selittää, ettei Kadonneita tyttöjä ole olemassa, sillä tytöt ovat liian nokkelia joutuakseen kadoksiin tällä tapaa.
Tarina kertoo, että osa Kadonneista pojista on kuollut Mikä-Mikä-Maassa. Suuri osa kuolemista tapahtuu taisteluissa merirosvoja vastaan, mutta myös Peter Pan kertoo joutuneensa ”karsimaan” poikia, jotka ovat vastoin sääntöjä alkaneet kasvaa.
Keskellämme elävät Kadonneet pojat palautuivat mieleeni Ylen uutisesta suomalaisesta nautatuotannosta. Uutisen tekstissä oli virke: ”Tähän asti suurin osa lihantuotannon naudoista on tullut maitotiloilta, joissa vasikoita syntyy maidontuotannon sivutuotteena.”
Yllättävän moni aikuinenkin ihminen luulee, että lehmä tuottaa maitoa itsestään. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisella nisäkäslajilla maito on eläimen poikasta varten, eikä maitoa tule ilman poikasia. Tuottaakseen maitoa poikaselleen lehmä tarvitsee saman prosessin kuin mikä tahansa muu nisäkäs. Lehmä kantaa poikastaan saman ajan kuin ihminen omaa lastaan, yhdeksän kuukautta. Synnytyksen jälkeen lehmä nuolee vastasyntynyttä poikastaan tuntien ajan. Nuolemisen myötä lehmä leimautuu poikaseensa hyvin voimakkaasti: vain viiden minuutin nuolemisen jälkeen lehmä tunnistaa poikasensa vielä 12 tunnin kuluttuakin, vaikka eläimet olisi erotettu toisistaan heti puhdistamisen jälkeen. Normaalioloissa lehmän maito kuuluu vasikalle, joka juokin maitoa 8-11 kuukautta, kunnes lehmä vieroittaa tämän.
Tehomaatiloilla lehmä saattaa joutua poikimaan parressa kytkettynä. Tällöin se ei pysty edes nuolemaan poikastaan, ellei poikasta erikseen nosteta sen eteen nuoltavaksi. Parsinavetoissa emo ja poikanen erotetaan toisistaan heti tai miltei heti syntymän jälkeen. Ei ole tavatonta, että lehmät joilta on viety poikanen pidättelevät maitoaan lypsyllä. Ne tietävät, että jossain on nälkäinen poikanen, jolle maito on tarkoitettu.
Vasikka ei ole maidontuotannon sivutuote vaan koko sen syy. Ilman vasikkaa ei ole maitoa. Yhtälö on helppo: äiti + lapsi = maito. Jos jokin tässä prosessissa on sivutuote, se on ihminen, joka ottaa vasikan paikan lehmän utareilla.
Suvi Auvinen
29.4.2019
