Terroristi
Kun eläintuotantoa kuvaavia aktivisteja nimitetään terroristeiksi, kuka pelkää ja mitä?
Suvi Auvinen
7/27/2019
Kaikki keskustelu eläimistä palautuu lopulta siihen, mitä eläimille saa tai ei saa tehdä. Usein aiheesta puhutaan kuin kyse olisi henkilökohtaisesta valinnasta, yksilönvapaudesta tai häilyvästä moraalisesta kysymyksestä. Toisinaan, kun moraalikäsitykset eivät kohtaa, aiheesta käydään oikeutta.
Tällä viikolla uutisoitiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käydystä oikeudenkäynnistä, jossa tuomittiin kolme miestä julkisrauhan rikkomisesta 20 päiväsakkoon. Käräjäoikeus katsoi syytettyjen tunkeutuneen kanalarakennuksen yhteydessä oleviin lantaloihin niiden avoimien ovien kautta. Syytetyiltä löytyi kiinniottotilanteessa hallustaan kuvausvälineistöä; eläinoikeusaktivistit olivat kaikesta päätellen olleet yhdellä yöllisistä kuvausmatkoistaan, joiden tuloksia esitetään vuosi toisensa jälkeen iltauutisissa.
Oikeudessa spekuloitiin sitä, olivatko syytetyt tunkeutuneet lantalan kautta viereiseen kanojen kasvatushalliin. Oikea rikos ja keskeinen uutinen kuitenkin kätkeytyi sivulauseeseen: “Hallissa eli 33 000 kanaa.”
Miten on mahdollista, että yhdessä kanahallissa on 33 000 kanaa, eikä se ole otsikon täky? Tilalla vastaavia halleja oli viisi, ja jokaisessa elää 33 000 kanaa. Miksi se ei ole käsittelyn alla oleva rikos? 33 000 kanaa on käsittämätön määrä – niin suuri, että sen kuvailu sanojen avulla on hyvin vaikeaa. Tästä syystä eläinaktivistit istuvatkin kameroineen metsässä odottamassa oikeaa hetkeä mennä sisään tuotantolaitoksiin kuvaamaan niiden todellisuutta. Vaikka kanaloista toisinaan löytyy sairaita tai huonosti hoidettuja eläimiä, on kuvien tarkoitus lähinnä näyttää yleisölle, miltä näyttää kun 33 000 kanaa laitetaan samaan tilaan. Se ei kenestäkään normaalilla moraalintunnolla varustetusta ihmisestä nimittäin näytä kovin mukavalta.
Moraalinsa vaalibudjettiin vaihtaneet poliitikot kiirehtivät uutisen kiihottamina julistamaan riemuaan siitä, kuinka “eläinterroristit” saivat ansionsa mukaan. Todellisuudessa eläinoikeusaktivistien salakuvaukset ovat lähempänä tutkivaa journalismia (joka saattaa toisinaan liikkua laillisuuden rajamailla), ja terrorismiksi tekoja voi väittää vain populistisista syistä. Mitä terrorismi voisi tässä yhteydessä edes olla?
lmiönä terrorismi määritellään toimintana, joka sisältää kansallisen lain tai kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, väkivaltaa tai sillä uhkaamista ja levottomuuden tai pelon aiheuttamisen tavoittelua. Eläinoikeusliike pyrkii lopettamaan väkivallan, eläintuottajat taas rakentavat koko elantonsa sen varaan. Vaikkei eläimiä tietentahtoen pahoinpideltäisi, on eläintuotantoon väistämättä liittyvä tappaminen ultimaattinen väkivallanteko – mikä voisi olla väkivaltaisempaa kuin riistää toiselta tämän ainoa elämä? Suomalaisen eläinoikeusliikkeen historiassa ei ole ollut yhtään väkivallantekoa, jossa aktivistit olisivat olleet tekijöinä. Sen sijaan turkistarhaaja on kyllä ampunut aktivisteja. Kun kovettaa itsensä kettujen hädälle, missä tuntuu enää ampua muutamaa tarhalle ajatunutta hipinhiipparia?
Vaikkei salakuvauksissa ole väkivallan uhkaa eivätkä ne näin voi olla terrorismia, jää kiinnostavana kysymyksenä jäljelle pelko. Aktivistien tavoite ei ole herättää pelkoa vaan näyttää eläintuotannon totuus. Pelottaako se tuottajia, vaikka nämä elävät joka päivä tuotannon keskellä? Aiheuttaako kauhua eläinaktivistien teko – valokuvien ottaminen, yksi maailman passiivisimmista teoista – vai seuraus siitä, että kuluttajat saavat nähdä mistä heidän ruokansa tulee?
Tuottajat toistelevat salakuvien yhteydessä sitä, miten kuvissa näkyvät asiat ovat laillisia. He ovat aivan oikeassa. On täysin laillista kasvattaa eläimiä verkkopohjaisissa häkeissä. Se on laillista, vaikka viidakon rehevän pohjan kuopsuttamiseen tarkoitetut jalat eivät saa koskaan kokea maata kynsiensä alla vaan joutuvat elämään A4-paperiarkin kokoisessa tilassa koko elämänsä. On laillista heittää elävät tiput myllyyn, jossa onnekkaimmat niistä jauhautuvat kerralla hengiltä. On laillista pitää 50 kanaa yhdessä häkissä ja päättää niiden elämä puolentoista vuoden iässä hiilidioksidilla kaasuttamalla.
Se, joka sanoo ettei moraali ole objektiivista, yrittää yleensä tällä väitteellä oikeuttaa oman moraalittoman toimintansa. On henkistä ja älyllistä laiskuutta vetää yhtäläisyysmerkit lain ja moraalin välille. Se lopettaa itsenäisen ajattelun ja mahdollistaa hirmuteot, joita maailman valtiot ovat historian saatossa laeillaan siunanneet.
Aktivistit tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta. Lakitekstin mukaan julkisrauhan rikkomisena ei pidetä tekoa, josta aiheutuu vain vähäinen haitta. Kärjäjäoikeus katsoi siis, että yritys dokumentoida laillista elinkainoa lukitsemattomissa asumattomissa tiloissa olisi aiheuttanut vähäistä suurempaa haittaa. Oikeuden päätöksen mukaan kanoja saa pitää 33 000 yksilön halleissa, mutta tätä ei saa näyttää kananmunia syöville ihmisille.
Eläintuottajat, mitä te pelkäätte?
Suvi Auvinen
7/27/2019
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.