Älyliikenne potkii ilmastonmuutosta vastaan
Sini Silvan
4/29/2017
Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) työhuoneessa Euroopan parlamentissa Brysselissä tunnelma on leppoisa. Kyllönen on kaukana koti-Suomesta, mutta silti kuin kotonaan.
Puhumme liikenteestä. Kyllösen liikenneministerikaudella ponnahtivat ensi kertaa esiin tiemaksut, mutta asia haudattiin. Aika ja suomalainen autoilija eivät olleet maksuille kypsiä. Viime tammikuussa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner roiskautti tiemaksut ja autoverot empimättä kuin veden kihisevän kuumalle kiukaalle. Löyly oli polttava, mutta ohimenevä. Suomalaiset huokasivat helpotuksesta. Ainoa, jolle tuli kuuma oli Berner itse.
Europarlamentissa kuitenkin valmistellaan tietulleja. Mitä ihmettä, taas? Liikennekomissaari Violeta Bulc on tuomassa esiin kysymyksen koko Eurooppaa koskevista tiemaksuista.
Tiemaksuilla ei haluta sinänsä kurittaa autoilijoita, vaan nitistää hiilidioksidipäästöjä. Periaate on, että saastuttaja maksaa. Kyllösen mukaan on hyvä katsoa asiaa eurooppalaisella tasolla.
– Ilman isoja ratkaisuja päästövähennyksiä ei synny, Merja Kyllönen sanoo.
SUOMI RATKAISEE OMAT MAKSUNSA
Onneksi Kyllönen on juuri Suomussalmelta, 666 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Kyllönen haluaa parlamentissa pitää huolta siitä, että tietullimallissa otetaan huomioon etäisyydet ja se, ettei maaseudulla ole korvaavia vaihtoehtoja oman auton käytölle. Hän istuu myös valiokunnassa, jossa voi vaikuttaa asiaan.
EU ei tule pystyttämään tiemaksupuomeja Suomen teille. Kyse on lopulta aina maakohtaisesti räätälöidystä järjestelmästä.
– Nyt haetaan reunaehtoja ja pelisääntöjä, katsotaan, minkälaista tiemaksujärjestelmää koko EU tukisi. Suomessa (kirottu) satelliittipaikanteinen järjestelmä on parlamentissa ollut keskustelussa pitemmän aikaa.
RASKAS LIIKENNE, RASKAAT PÄÄSTÖT
Raskas liikenne saastuttaa kilometriä kohden yksityisautoja enemmän. Vaikuttaa silti siltä, että yksityisautoilua rokotetaan suhteessa huomattavasti enemmän?
– Se on tietysti vähän suhteellista ja fakta on, että tämän hetken tilanne on ilmastonäkökohdista ihan katastrofi. Olemme vuosikausia luottaneet tiettyihin mittaristoihin. Kiitos päästöskandaalin, kukaan ei pysty sanomaan, mitkä ovat liikenteen todelliset päästöt.
Hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta raskaalla liikenteellä on todella suuri merkitys. Keskustelua käydään myös eurovinjetistä, raskaan liikenteen tiemaksujärjestelmistä.
Ei kukaan usko, että Euroopan tasolla päästövähennyksiin päästäisiin ilman yhteisiä sopimuksia, järjestelmää ja suuntaviivoja. Iso sateenvarjo päätöksissä pitää olla yhteinen, Merja Kyllönen sanoo.
Eurovinjetti-järjestelmä on jo olemassa. Vuodesta 1999 EU:ssa on käytetty aikaperusteista raskaan liikenteen tiemaksujärjestelmää: siihen kuuluu useita maita, mutta ei vielä Suomi. Ulkomaiset kuljetusliikkeet siis hyödyntävät Suomen maksuttomia teitä, vaikka niiltä voisi kerätä mahdollisesti jopa 10 miljoonan euron maksut, hillitä laitonta tavaraliikennettä ja seurata miten pitkään ulkomaiset autot liikkuvat Suomen maanteillä.
Nyt Kyllönen pääsee vauhtiin.
– Eurooppalainen autokanta ei uusiudu yhdessä yössä eikä ilmastopoliittisesti ole järkevää ajatella, että kaikki ajoneuvot muuttuisivat sähköautoiksi tai raskas liikenne käyttämään LNG:tä, nestemäistä kaasua.
Silti ei voida nostaa käsiä ilmaan. Yksi ajatus on retro-fittaus, jälkiasennus. Siinä tarkoitus on uudistaa vanhojen ajoneuvojen koneita ja asentaa puhdistuslaitteistoja, jotta nykyinen kalusto saataisiin vähäpäästöisemmäksi.
Kyllösen mukaan tarvitaan keinoja ohjata ihmisten liikennekäyttäytymistä joukkoliikenteeseen erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla. Kyllönen on ollut asialla ennenkin: hän ehdotti liikenneministerinä maksutonta joukkoliikennettä alle 18-vuotiaille. Ehkä kallis, mutta aika vaikuttava idea. Ja Kyllönen muistaa, kaupungeissa moni asia on toisin:
– Miten sitten näissä systeemeissä huomioidaan harvaan asutut seudut tai ne, joissa ihmisillä ei ole ainakaan toistaiseksi muuta vaihtoehtoa kuin se oma auto.
Suomessa on otettu poliittinen kanta, että liikenne kantaa raskaimman taakan maan päästövähennystavoitteista.
– Ihannemaailmassa voisi ajatella, että kun nappia painaa niin seuraavana päivänä olisi kuljetusyrittäjillä parempi kalusto, mutta se ei toimi näin. Eikä varsinkaan Suomessa. Meillä on pieniä yrityksiä, joilla on pienet resurssit. On tärkeää tehdä yhteiseurooppalaisia ratkaisuja ja välttää niissä sellaiset vaikutukset, että esimerkiksi suomalaiset ottaisivat ratkaisusta hitokseen takkiin, ruotsalaiset ja virolaiset pärjäisivät.
Sini Silvan
4/29/2017