Älyliikenne potkii ilmastonmuutosta vastaan
Suomessa tiemaksuille sanottiin kohteliaasti ei. EU:ssa, ilmastosateenvarjon alla, muhii liuta uusia älyliikenneratkaisuja. Suomea kositaan tiemaksuilla vielä uudelleen. Tietulleista voisi puhua hiilidioksidimaksuina.
Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) työhuoneessa Euroopan parlamentissa Brysselissä tunnelma on leppoisa. Kyllönen on kaukana koti-Suomesta, mutta silti kuin kotonaan.
Puhumme liikenteestä. Kyllösen liikenneministerikaudella ponnahtivat ensi kertaa esiin tiemaksut, mutta asia haudattiin. Aika ja suomalainen autoilija eivät olleet maksuille kypsiä. Viime tammikuussa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner roiskautti tiemaksut ja autoverot empimättä kuin veden kihisevän kuumalle kiukaalle. Löyly oli polttava, mutta ohimenevä. Suomalaiset huokasivat helpotuksesta. Ainoa, jolle tuli kuuma oli Berner itse.
Europarlamentissa kuitenkin valmistellaan tietulleja. Mitä ihmettä, taas? Liikennekomissaari Violeta Bulc on tuomassa esiin kysymyksen koko Eurooppaa koskevista tiemaksuista.
Tiemaksuilla ei haluta sinänsä kurittaa autoilijoita, vaan nitistää hiilidioksidipäästöjä. Periaate on, että saastuttaja maksaa. Kyllösen mukaan on hyvä katsoa asiaa eurooppalaisella tasolla.
– Ilman isoja ratkaisuja päästövähennyksiä ei synny, Merja Kyllönen sanoo.
SUOMI RATKAISEE OMAT MAKSUNSA
Onneksi Kyllönen on juuri Suomussalmelta, 666 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Kyllönen haluaa parlamentissa pitää huolta siitä, että tietullimallissa otetaan huomioon etäisyydet ja se, ettei maaseudulla ole korvaavia vaihtoehtoja oman auton käytölle. Hän istuu myös valiokunnassa, jossa voi vaikuttaa asiaan.
EU ei tule pystyttämään tiemaksupuomeja Suomen teille. Kyse on lopulta aina maakohtaisesti räätälöidystä järjestelmästä.
– Nyt haetaan reunaehtoja ja pelisääntöjä, katsotaan, minkälaista tiemaksujärjestelmää koko EU tukisi. Suomessa (kirottu) satelliittipaikanteinen järjestelmä on parlamentissa ollut keskustelussa pitemmän aikaa.
RASKAS LIIKENNE, RASKAAT PÄÄSTÖT
Raskas liikenne saastuttaa kilometriä kohden yksityisautoja enemmän. Vaikuttaa silti siltä, että yksityisautoilua rokotetaan suhteessa huomattavasti enemmän?
– Se on tietysti vähän suhteellista ja fakta on, että tämän hetken tilanne on ilmastonäkökohdista ihan katastrofi. Olemme vuosikausia luottaneet tiettyihin mittaristoihin. Kiitos päästöskandaalin, kukaan ei pysty sanomaan, mitkä ovat liikenteen todelliset päästöt.
Hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta raskaalla liikenteellä on todella suuri merkitys. Keskustelua käydään myös eurovinjetistä, raskaan liikenteen tiemaksujärjestelmistä.
Ei kukaan usko, että Euroopan tasolla päästövähennyksiin päästäisiin ilman yhteisiä sopimuksia, järjestelmää ja suuntaviivoja. Iso sateenvarjo päätöksissä pitää olla yhteinen, Merja Kyllönen sanoo.
Eurovinjetti-järjestelmä on jo olemassa. Vuodesta 1999 EU:ssa on käytetty aikaperusteista raskaan liikenteen tiemaksujärjestelmää: siihen kuuluu useita maita, mutta ei vielä Suomi. Ulkomaiset kuljetusliikkeet siis hyödyntävät Suomen maksuttomia teitä, vaikka niiltä voisi kerätä mahdollisesti jopa 10 miljoonan euron maksut, hillitä laitonta tavaraliikennettä ja seurata miten pitkään ulkomaiset autot liikkuvat Suomen maanteillä.
Nyt Kyllönen pääsee vauhtiin.
– Eurooppalainen autokanta ei uusiudu yhdessä yössä eikä ilmastopoliittisesti ole järkevää ajatella, että kaikki ajoneuvot muuttuisivat sähköautoiksi tai raskas liikenne käyttämään LNG:tä, nestemäistä kaasua.
Silti ei voida nostaa käsiä ilmaan. Yksi ajatus on retro-fittaus, jälkiasennus. Siinä tarkoitus on uudistaa vanhojen ajoneuvojen koneita ja asentaa puhdistuslaitteistoja, jotta nykyinen kalusto saataisiin vähäpäästöisemmäksi.
Kyllösen mukaan tarvitaan keinoja ohjata ihmisten liikennekäyttäytymistä joukkoliikenteeseen erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla. Kyllönen on ollut asialla ennenkin: hän ehdotti liikenneministerinä maksutonta joukkoliikennettä alle 18-vuotiaille. Ehkä kallis, mutta aika vaikuttava idea. Ja Kyllönen muistaa, kaupungeissa moni asia on toisin:
– Miten sitten näissä systeemeissä huomioidaan harvaan asutut seudut tai ne, joissa ihmisillä ei ole ainakaan toistaiseksi muuta vaihtoehtoa kuin se oma auto.
Suomessa on otettu poliittinen kanta, että liikenne kantaa raskaimman taakan maan päästövähennystavoitteista.
– Ihannemaailmassa voisi ajatella, että kun nappia painaa niin seuraavana päivänä olisi kuljetusyrittäjillä parempi kalusto, mutta se ei toimi näin. Eikä varsinkaan Suomessa. Meillä on pieniä yrityksiä, joilla on pienet resurssit. On tärkeää tehdä yhteiseurooppalaisia ratkaisuja ja välttää niissä sellaiset vaikutukset, että esimerkiksi suomalaiset ottaisivat ratkaisusta hitokseen takkiin, ruotsalaiset ja virolaiset pärjäisivät.
ILMASTOASIOISSA OLLAAN TOSISSAAN
Kyllösen mukaan ratkaisuja haetaan ilmastonäkökulmasta ja Pariisin ilmastosopimuksen pohjalta, että selvitään fiksusti ja järkevästi yhteisistä tavoitteista. Kuulostaa siltä, pikku hiljaa, että EU:ssa ollaan ilmastoasioissa tosissaan ja ainakin Kyllönen on.
EU:n katse on nyt kääntynyt älykkäiden järjestelmien kehittämiseen. Älyliikenteellä halutaan nopeuttaa kuljetuksia, mahdollistaa kuljetusten fiksuja yhdistelmiä ja vähentää päästöjä. Näin tavara ei kulje edestakaisin, eikä liikenteessä ajeta tyhjillä autoilla. Älyliikenne on bisnestä. Miksi tähän tarvitaan EU:n panoksia?
– Ilmastonäkökulmasta, Kyllönen sanoo. Tekniikkaa ja osaamista halutaan hyödyntää päästövähentämisen näkökulmasta.
Kun ajan tuolla 50 000 kilometriä vuodessa, niin ei ihan hirveän älykkäältä tämä meidän infra koko ajan tunnu, Merja Kyllönen sanoo.
Älyliikenne merkitsee esimerkiksi sähköistä logistiikkaa, voidaan luopua paperisista rahti- ja tullikirjauksista ja seurata tavaroiden kulkua. Tämähän on jo arkea meille nettikaupan asiakkaille. Jatkossa älyliikenne on myös robottiautoja. Puhutaan niin pitkälle viedystä platoon-ajosta, että vain ensimmäisessä rekassa olisi kuski ja seuraavat tulevat perässä. Konsepteja on jo kehitetty tällaisista ajoneuvojoukkueista, joissa ilmanvastus ja polttoaineen kulutus vähenee. Myös meriliikennettä voidaan automatisoida.
– Tässä tullaan älyliikenteen sovelluksiin. Ensinnä se on tarkan tutkimuksen kohde, missä tällaisia pystytään käyttämään ja toinen kysymys on, missä vaiheessa meidän liikenneinfra on siinä kunnossa, että tällaista pystyy käyttämään.
– Ihmiset odottavat, että nämä asiat ”vain tupsahtavat” ja järjestelmä on ”yhdessä yössä muuttunut”, eikä kenenkään tarvitse itse ajaa vaan töröttää siellä takapenkillä. Se ei ole ihan sitä todellisuutta.
– Kun ajan tuolla 50 000 kilometriä vuodessa, niin ei ihan hirveän älykkäältä tämä meidän infra koko ajan tunnu.
TERVETULOA JÄRKEVÄT RATKAISUT
Kyllönen toivottaa tervetulleeksi asiat, joilla voidaan järkevöittää liikennettä. Hän kertoo, että toukokuussa parlamenttiin odotetaan komissiolta road-package eli maantieliikenteen päivityspakettia, joka on muuttunut mobility-packageksi ja sisältää muutakin kuin liikennettä. Esimerkiksi raskaassa liikenteessä on älyjärjestelmät voisivat tukea kuljettajien jaksamista paremmin. Voidaan myös luoda sähköisiä järjestelmiä, joissa nähdään ajoneuvojen lasti, kuljettaja ja liikkeet. Samalla estetään epätervettä kilpailua ja laitonta toimintaa.
– Ja miten rakennettaisiin se järjestelmä niin, että siitä taloudellisesta paineesta ei tulisi epäreilu eri maille. Ettei joku yrittäjä olisi yhtenä aamuna havaitsemassa, että meille on tulossa sadantuhannen tai miljoonien eurojen investoinnit tuosta vaan.
ROBOTIIKKA VOI OLLA TYÖNTEKIJÄN RENKI
– Ilmastosateenvarjon alla tapahtuu hirvittävän paljon, mikä liittyy tähän sähköiseen liikenteeseen, älyliikenteeseen, robotisaatioon. Kaikessa haetaan lähtökohtaisesti tukea sille, mitä ihminen tekee tänä päivänä. Ajattelun enemmistönä ei ole se, että pyrittäisiin korvaamaan ihmistyövoimaa tai asioita.
Hyvä esimerkki on Uudenkaupungin autotehdas, jossa robotteja on enemmän kuin koskaan. Samoin työpaikkoja.
– Nyt alkaa näyttää siltä, että robotisaatio voi tuoda uuden aallon työpaikkoja Eurooppaan. Kun kysymys ei ole siitä, että mikä määrä on sitä populaa, vaan onko osaamista ja onko kykyä tehdä insinööri-, suunnittelu- ja innovaatiotason työtä.
Kyllönen toivoo myös pieniä arkipäivän asioita. Meillä jokaisella pitäisi olla oman hiilijalanjäljen tai ilmastojalanjäljen laskuri.
– Jos joku odottaa älyliikenteestä tai robotisaatiosta sitä, että 10 vuoden päästä pörrätään ilmassa liikkuvilla härpäkkeillä niin no worries. Tällaiset Tähtien sota -skenaariot eivät tule ihan heti toteutumaan.
Merja Kyllönen toimii Europarlamentissa TRAN eli liikenne- ja matkailuvaliokunnassa sekä ENVI eli ympäristö- kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus -valiokunnassa.
Tilaa uutiskirjeemme
Haluan vastaanottaa luettavaa ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.