Kieli voi olla este tai ainakin merkittävä hidaste oikeuden toteutumiselle Suomessa, sanoo asianajotoimisto Justitumin toimitusjohtaja, asianajaja Aleksi Arajärvi.
– Juridisista asioista on niukasti tietoa tarjolla muilla kuin kotimaisilla kielillä, Arajärvi sanoo.
Näin siitä huolimatta, että Suomen väestöstä noin kymmenes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea, sanoo Helsingin yliopiston oikeustieteen tohtoriohjelmassa väitöskirjaa tekevä Frida Alizadeh Westerling.
– Jos ei hallitse kotimaisia kieliä, ei välttämättä tunnista, että kyse on oikeudellisesta asiasta, johon voisi saada apua. Silloin oikeudellista neuvontaa ei tule edes haettua, hän sanoo.
Alizadeh Westerling tutkii väitöskirjassaan turvapaikkaprosessin digitalisaatiota ja on erityisen kiinnostunut siitä, miten palveluiden digitalisointi vaikuttaa prosesseihin ja tiedon saatavuuteen muun muassa eri kielillä.
Lakiteksti haastavaa myös omalla äidinkielellä
