Oikeusprofessori Pölönen: Kuusamon ennakkotapaus mullistaa kaivosalan pelisääntöjä – kunnalla on päätösvaltaa
Saana Katila
12/15/2017
Kunnalla on valta vaikuttaa kaavoituksen keinoin kaivoksen perustamiseen paikkakunnalle, sanoo ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta. Tähän saakka on oletettu, että kunta olisi aina velvollinen kaavoittamaan kaivosyhtiön varaaman alueen kaivostoiminnalle.
Kuusamon kaupunginvaltuusto teki vuosi sitten historiaa hyväksyessään äänin 39–4 strategisen yleiskaavan, joka rajaa Rukan tärkeimmät luonto- ja matkailualueet kaivostoiminnan ulkopuolelle. Kaivosyhtiöt Dragon Mining ja Kuusamo Gold ovat valittaneet kaavapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Yhtiöt katsovat kunnan mm. ylittäneen toimivaltansa. Koska kyse on ennakkotapauksesta, asia edennee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Pölönen arvioi.
– Tähän asti Suomessa on ajateltu, että kaivoslaki menee kaiken muun edelle ja kaivostoiminta syrjäyttää muut maankäyttötarpeet. Kun ryhdyin tutkimaan asiaa, nykylaeista ei löytynyt perustetta tälle traditiolle. Päinvastoin, kunnalla on asiassa laaja harkintavalta sekä lainsäädännön että oikeuskäytännön mukaan.
Kuusamo pyysi vuonna 2014 Pölöseltä oikeudellista arviota siitä, voiko kunta vaikuttaa kaavoituksella kaivoksen perustamiseen. Australialainen Dragon Mining suunnitteli tuolloin Juomasuon kultakaivosta aivan Kitkajoen tuntumaan; Rukalta avautuu näkymä alueelle. Sittemmin Dragon Mining on siirtänyt kyseiset kaivosvaraukset Kuusamo Goldille ja myynyt tytäryhtiönsä pöytälaatikkofirma Nero Projects Australialle (Koillissanomat 16.11.2016).
LAKI ANTAA KUNNALLE LAAJAN HARKINTAVALLAN
Matkailu on Kuusamossa merkittävä elinkeino. Rukan rinteiden lisäksi kunta on tunnettu Oulangan, Riisitunturin ja Hossan kansallispuistoista, Kitkajoesta, kanjoneista ja koskista. Kunta on rakentanut pitkäjänteisesti mainetta erämaisena luontokohteena.
– Kuntapäättäjille avautui Kuusamon myötä, että kaivossektori on kaavoituksessa samalla viivalla muiden elinkeinojen, kuten matkailun kanssa. Kunta voi tehdä kaivostoimintaa suosivan kaavan, tai painottaa halutessaan muita arvoja. Se on pitkälti heidän harkintavallassaan, sanoo professori Pölönen.
Perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon, jonka keskeinen ilmentymä on valta päättää maankäyttöpolitiikasta. Kaavoitusta säätelevä maankäyttö- ja rakennuslaki ei anna kaivossektorille erityisasemaa.
– Lain mukaan kuntapäättäjillä on oikeus, tai pikemminkin velvollisuus, tarkastella yleistä etua kaavoituksessa kokonaisvaltaisesti. Kaavassa on sovitettava yhteen erilaisia toimintoja, intressejä ja arvoja, Pölönen sanoo.
Kaivos ja luontomatkailu eivät kuitenkaan mahdu samalle alueelle. Tilanteissa, joissa kilpailevat elinkeinot tai arvovalinnat ovat toisensa poissulkevia, kunta päättää kaavoituksella etusijajärjestyksestä – ja oman tulevaisuutensa suunnasta. Kuntapäättäjät ratkaisevat, millaiset toiminnot sopivat parhaiten millekin alueille.
Saana Katila
12/15/2017
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.