Professori Tahvonen: Suomen kaivoslaki yllyttää luonnonvarojen ryöstökäyttöön
Saana Katila
14.11.2017
Suomi on vuodesta toiseen kärkisijoilla Fraser-instituutin kyselyssä, jossa kansainväliset kaivosyhtiöt arvioivat valtioiden kaivoslakeja ja geologista vetovoimaa. Suomi on tehnyt itsestään liian houkuttelevan, toteaa luonnonvarojen taloustiedettä tutkiva professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta. Kaivoslaissa on neljä vakavaa valuvikaa.
Suomessa on edelleen käytössä 1700-luvun valtausperiaate, jonka mukaan malmiesiintymä kuuluu sille, joka varaa alueen itselleen ensimmäisenä. Valtaaja saa etuoikeuden alueelta löytyvien malmien hyödyntämiseen myös yksityisillä mailla. Kotipihaa, hautausmaata tai puolustusvoimien aluetta ei voi varata, mutta valtausperiaate koskee jopa luonnonsuojelualueita.
– Mikään vakavasti otettava verrokkimaa ei sovella nykyisin “ensiksi ehtinyt saa pitää” -periaatetta. Muualla kaivoslain lähtökohta on, että mineraaliesiintymät omistaa valtio, joka antaa kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää uusiutumattomia luonnonvarojaan kohtuullista korvausta vastaan, Tahvonen kertoo.
Suomen kaivoslakia uudistettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) johdolla 2010-luvun taitteessa – mutta historiallisesta valtauskäytännöstä ei luovuttu. Uusi kaivoslaki astui voimaan vuonna 2011.
– Kaivosteollisuus oli voimakkaasti edustettuna lain valmistelussa. Jos asiaa katsoo heidän näkökulmastaan, niin valtauskäytäntö on aivan erinomainen, Tahvonen sanoo.
Saana Katila
14.11.2017
