#metoo kampanjan innoittamana, olemme nähneet kuinka media ja sosiaalinen media ovat ryhtyneet yhteistyöhön ongelmien poistamiseksi. Molemmat tarkoittavat hyvää, mutta aiheuttavat pahaa omaa ymmärtämättömyyttään.
Ongelmien tullessa vastaan, on tyypillisin tapa ratkaista niitä perehtymällä ensin siihen, mistä ne johtuvat, mitä ne ovat aiheuttaneet ja kuka lopulta on syyllinen. Tapa sopii erittäin hyvin vaikkapa koneisiin. Jos kone hajoaa, niin ensin pitää löytää rikki mennyt osa, sen jälkeen selvittää miksi se hajosi ja tilanteesta riippuen vasta sen jälkeen korjata hajonnut paikka.
Jostakin syystä tämä tapa on iskostunut yleiseksi tavaksi ratkaista myös ihmisen aiheuttamia ongelmia.
Ihminen on kuitenkin mutkikkaampi olento ja vaatii inhimillisempää tapaa ratkaista ihmisten luomia häiriötilanteita.
Kun ihmisten aiheuttamia ongelmia käsitellään kuten koneiden tuottamia, käy lähes varmasti niin, että se johtaa epäsuoriin tai suoriin syytöksiin. Kun keskustelu on siirtynyt syyttelyn tasolle, normaali reaktio on puolustautuminen, loukkaantuminen tai vastasyytösten esittäminen. Se johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset pikemminkin puolustelevat omaa toimintaansa kuin ratkaisevat ongelmia.
Mitä enemmän keskitytään itse ongelmaan, sitä enemmän se tuo uusia selittäviä kommentteja eikä itse ongelmaa saada ratkaistua.
