Tekoälyn väitetään kykenevän moniin asioihin, mutta kukaan tuskin osasi kuvitella, että se voisi luoda uutta elämää. Tämä on kuitenkin totta, ilmenee syyskuussa julkaistusta tutkimuksesta, joka on saanut harvinaisen vähän palstatilaa Suomessa. Tutkimuksessa Stanfordin yliopiston tutkijat panivat tekoälyn suunnittelemaan uusia viruksia ja rakensivat sitten virukset tekoälyn antamien ohjeiden perusteella. Tuloksena oli useita viruksia, joita ei ollut tuottanut evoluutio, vaan tekoäly, ja jotka tappoivat kohdeisäntänsä tehokkaammin kuin evoluution tuottamat virukset.
Stanfordin yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin tekoälyohjelmaa nimeltä Evo, joka ihmisen kielen sijasta lukee dna:ta. Tekoälylle syötettiin tieto miljoonien erilaisten bakteriofagien dna-jaksoista ja tekoäly opetteli niiden ”kielen”: miten dna:n eri komponentit vaikuttavat viruksen toimintaan. Kun tekoäly oli oppinut tämän, sitä käskettiin rakentamaan annetusta dna:sta kokonaan uudenlaisia viruksia – ja tekoäly teki työtä käskettyä. Se suunnitteli yli kolmesataa uutta bakteriofagia, jollaisia ei ole koskaan nähty luonnossa. Turvallisuussyistä tutkimuksessa käytettiin bakteriofageja, eli viruksia, jotka hyökkäävät valikoivasti vain bakteerien kimppuun.
Tutkijat eivät kuitenkaan jättäneet virusten rakentamista teorian asteelle, vaan valitsivat 300 uuden virusgenomin joukosta 16, jotka rakennettiin laboratoriossa ”eläviksi”. (Elävä on lainausmerkeissä, koska biologit ovat kiistelleet iät ja ajat siitä ovatko virukset oikeasti eläviä.) Tekoälyn suunnittelemat virukset osoittautuivat toimintakykyisiksi, ja ne tappoivat tehokkaasti laboratoriossa testattuja kolibakteerin kantoja – jopa tehokkaammin kuin luonnolliset bakteriofagit.
