Hallituksen ja liittojen yhteenotossa on panoksena niin pienituloisten pärjääminen kuin ammattiyhdistysten asema
Markus Kuokkanen
11/8/2023
Mikko Ruokonen kuvailee, että mielialat ovat muuttuneet syksyn mittaan epäuskosta kiukuksi, kun suunniteltujen leikkausten vaikutukset ovat alkaneet valjeta. Kuva on otettu Jyväskylässä PAM:in liittokokouksen yhteydessä. Kuva: Hannu Jukola
Iskulauseet kajahtelivat Eduskuntatalon edustalla, kun tuhatkunta ihmistä kokoontui vaatimaan loppua leikkauksille. Lokakuun puolivälissä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui useita työttömien etujärjestöjä ja ammattiliittoja. Ilmeet olivat vakavia, kertoo Keskon varastolla pääluottamusmiehenä työskentelevä Mikko Ruokonen.
— Ihmiset tulivat sanomaan minullekin, että eivät enää tiedä, miten pärjäävät, hän kuvailee.
Mielenosoitus oli osa protestia, joka on näkynyt syksyn mittaan kaikkialla Suomessa. Uusi hallitus suunnittelee heikennyksiä niin sosiaaliturvaan, työntekijän oikeuksiin kuin liittojen asemaan. Ammattiyhdistykset ovat nousseet laajasti vastarintaan. Mielenilmauksia, ulosmarsseja ja työnseisauksia on järjestetty lukemattomilla työpaikoilla teollisuudesta terveysasemille ja teattereihin.
Moni pettyi Sipilän neuvottelevan lähestymistavan tuloksiin ja nyt Petteri Orpon hallitus runnoo uudistuksia läpi yksipuolisemmin.
Tutkija Timo Harjuniemi sanoo, että hallituksen linja on kova irtiotto suomalaisen sopimusyhteiskunnan perinteestä. Harjuniemi on Helsingin yliopistossa töskentelevä viestinnän tutkija, joka on paneutunut erityisesti politiikan ja talouden viestintään. Hän taustoittaa konfliktia vertaamalla tilannetta edellisen porvarihallituksen aikaan.
Tutkija selittää, että Juha Sipilän hallitus viritti talouden tuottavuutta neuvottelemalla kilpailukykysopimuksen etujärjestöjen kanssa. Tuolloin moni pettyi Sipilän neuvottelevan lähestymistavan tuloksiin ja nyt Petteri Orpon hallitus runnoo uudistuksia läpi yksipuolisemmin, miltei ammattiliitoista piittaamatta.
Satojen eurojen leikkauksia
Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on katsonut, on että tilanne vaatii perinteisten keinojen lisäksi mainontaa. PAM:in mainoskampanja levittäytyi lokakuussa muun muassa sanomalehtien sivuille, kaduille ja joukkoliikenteeseen. Ilmoituksissa oli lasta pitelevä nuori äiti ja kysymys: Olisiko parempia leikkauskohteita?
Liitoilla on pitkä lista valituksen aiheita, mutta PAM on valinnut kampanjan kärjeksi työttömyysturvan leikkaukset, joka kohdistuvat moniin palvelualojen osa-aikaisiin työntekijöihin, kuten myyjiin, tarjoilijoihin, kokkeihin ja siivoojiin. Liiton pääekonomisti Olli Toivanen selittää, miksi tämä asia on nyt keskeisin.
Asialla on ensinnäkin kiire. Ensimmäinen työttömyysturvaa koskeva lakipaketti on jo valiokuntakäsittelyssä ja siitä on määrä päättää loppuvuoden kuluessa.
Osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja voi menettää näiden leikkausten myötä yli 420 euroa kuussa.
Toivanen on laskenut, että työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset voivat yhdessä kaventaa palvelualojen osa-aikatyöntekijöiden tuloja sadoilla euroilla kuukaudessa. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja voi menettää näiden leikkausten myötä yli 420 euroa kuussa. Suunniteltu ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastus leikkaa tuloja vielä lisää.
Hallitus patistaa kokopäiväisiin töihin
Palvelualoilla yli puolet työsuhteista on epätyypillisiä. Moni tekee osa-aikaisia töitä tai keikkahommia. Siksi tärkeäksi kysymykseksi nousee työttömyysturvan suojaosa eli rahamäärä, jonka voi ansaita ilman työttömysetuuksien pienenemistä.
Hallitusohjelman mukaan suojaosa poistetaan, jotta ihmisillä on kannustin siirtyä kokopäiväiseen työhön. PAM:in laskelmat kuitenkin viittaavat siihen, että uudistuksen työllisyysvaikutus on negatiivinen.
Toivanen selittää, että yli 100 000 suomalaista tekee vastentahtoisesti osa-aikaista työtä, koska kokopäiväisiä työpaikkoja ei ole tarjolla. Suojaosan leikkauksen jälkeen työttömän ei ole kannattavaa ottaa vastaan osa-aikaista tai lyhyttä määräaikaista työtä. Tämä voi myös pahentaa palvelualojen työvoimapulaa.
Samaa viestiä on kuultu ruohonjuuritason protesteissa. ”Mistä niitä kokoaikatöitä löytyy?” kysyi erään mielenosoittajan kyltti Eduskuntatalon edustalla.
Toivanen sanoo, että myös asumistuen leikkaukset vähentävät osa-aikatyön kannattavuutta varsinkin kaupungeissa, jossa asuminen on kallista.
Osinkovero nostaa kulmakarvoja
Mitkä sitten olisivat niitä parempia leikkauskohteita?
Toivanen osoittaa verotusta. Hän sanoo, että kokonaisveroaste laskee tulevina vuosina, ja jos se pidettäisiin edes vuoden 2022 tasolla, vaikutus olisi suurempi kuin kaavailtujen leikkausten tuomat säästöt.
— Jos ajattelee yksittäisiä leikkauskohteita, on pakko nostaa esiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus. Tässä on kyse satojen miljoonien suuruisesta verotuesta, joka ei ainoastaan ole turha vaan haitallinen, koska se ohjaa pääomia heikommin tuottaviin kohteisiin, Toivanen mainitsee.
PAM:in pääekonomisti toteaa, että hallitus on tehnyt selkeän arvovalinnan, kun leikkaukset kohdistuvat pienituloisimpiin ja samalla vauraimpien verotusta kevennetään.
Reformeista on peräännytty ennenkin
Tutkija Timo Harjuniemi näkee, että ammattiyhdistysten kampanjointi voi luoda painetta erityisesti hallituksessa istuvien perussuomalaisten suuntaan.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Palvelualojen ammattiliitto PAM.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
Ammattiyhdistykset
Sosiaaliturva
Työttömyys
Markus Kuokkanen
11/8/2023