Rinnakkaiset äidit on taattua Almodóvarin laatua
Pedro Almodóvarin uutuus on hieno draama kahdesta eri-ikäisestä espanjalaisesta naisesta, joiden elämät kietoutuvat toisiinsa synnytysosastolla. Elokuva on Almodóvarin poliittisin, sillä se käsittelee myös Espanjan sisällissodan haavoja.
Elisa Helenius
3/1/2022
Legendaarinen espanjalainen ohjaaja-käsikirjoittaja Pedro Almodóvar, 72, tuo uutuudessaan valkokankaalle jälleen kirkkaita värejä, draamaa, menetyksiä, intohimoa, seksuaalisuuden eri kirjoja, teatterimaailmaa, vahvoja naisrooleja ja eri sukupolvien äitejä. Draaman Rinnakkaiset äidit (Madres paralelas) keskiössä on Almodóvarin luottonäyttelijä, sensuelli Penélope Cruz.
Uutta on se, että pääosassa ovat modernit yksinhuoltajaäidit. Toisin kuin Almodóvarin aiemmat elokuvat, Rinnakkaiset äidit on myös avoimen poliittinen. Elokuva ei myöskään ole yhtä anarkistinen ja melodramaattinen kuin Almodóvarin aiempi tuotanto, vaan hänen edellisten elokuviensa Kärsimys ja kunnia (2019) ja Julieta (2016) tapaan hieman hillitympi ja vakavampi.
Elokuvan teemana on oikeudenmukaisuus, vaikka se tekisikin kipeää. Tarinassa kahden erilaisen äidin kohtalot kietoutuvat yhteen mitä moninaisin tavoin.
Valokuvaaja Janis (Cruz, 47) ja lukiolainen Ana (Milena Smit, 25) kohtaavat synnytyssairaalassa. Kumpikin on tullut raskaaksi vahingossa ja aikoo kasvattaa lapsensa yksinhuoltajana. Keski-ikäinen Janis on onnessaan, kun on viime hetkillä saanut tilaisuuden saada oman lapsen. Hän on täynnä itsevarmuutta, kun taas alaikäinen Ana on peloissaan eikä tiedä, miten tulee selviytymään vauvan kanssa.
Myös molempien omat äidit ovat olleet yksinhuoltajia, ja Ana asuu vielä äitinsä, itseään "maailman huonoimmaksi äidiksi" kutsuvan näyttelijän Teresan (Aitana Sánchez-Gijón, 53) kanssa. Nuori Ana on lapsenomaisen viaton ja herkkä, mutta samaan aikaan hänellä on vahva taju oikeasta ja väärästä. Janis ja Ana synnyttävät tyttövauvansa samaan aikaan, ja naisten välille muodostuu side, joka kasvaa ja monimutkaistuu.
Rinnakkaisessa tarinassa Janis selvittää kotiseudullaan Espanjan sisällissodan (1936–1939) aikaista joukkohautaa, jonne on haudattu hänen ja muiden alueen asukkaiden sukulaisia. Ihmiset haluavat avata joukkohaudan ja saattaa sukulaisensa kunnon hautoihin. Sodan kipeä muisto heittää varjon vielä nykyaikaankin. Espanjassa on viime vuosina alettu enemmän käsitellä julkisuudessa kenraali Francon ajan hirmutekoja, ja Almodóvarkin on sanonut olevansa siihen viimein halukas.
Almodóvar osaa taitavan tiivistämisen taidon, sillä elokuvan ensimmäisen kahdeksan minuutin aikana käydään läpi yhden vuoden tapahtumat: Janis kohtaa varatun Arturon (Israel Elejalde), päätyy tämän kanssa salasuhteeseen ja huomaa olevansa raskaana. Elokuva rullaa hyvin eteenpäin, ja tarina on elämänmakuinen ja aidontuntuinen. Samalla pääsee fiilistelemään Madridin aurinkoisia terassikahviloita. Hahmojen menneisyydestä paljastuu uusia seikkoja ja nykyisyyskin saa dramaattisia käänteitä.
Loppupuolella tosin olisi ollut mahdollista tarjota epäkonventionaalisempi ratkaisu äideille, mutta sen sijaan juoni ottaa vielä uuden suunnan. Räväkän Almodóvarin kohdalla tämä konventionaalisempi loppuratkaisu ihmetyttää ja tuntuu hieman pettymykseltä.
Kritiikki on kirjoitettu Suomen arvostelijain liiton myöntämällä Kopiosto-apurahalla.
Ensi-ilta: 4.3.2022
Ikäraja: 12
Pituus: 122 min.
Ohjaus: Pedro Almodóvar
Käsikirjoitus: Pedro Almodóvar
Näyttelijät: Penélope Cruz, Rossy de Palma, Aitana Sánchez-Gijón
Genre: Draama
Elisa Helenius
3/1/2022
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.