Hei tutkija, kuinka huolissaan Siperian metaanipurkauksista pitäisi olla?
Elina Venesmäki
6/26/2017
Tänä keväänä mediassa on jälleen kiertänyt uutisia Siperian metaanitilanteesta. Uutisten mukaan Siperiasta on löytynyt noin 7000 kuplaa, joiden epäillään valmistautuvan räjähtämään ja muodostamaan samanlaisia kraattereita kuin Siperiasta on löytynyt aiemminkin.
Kuplan räjähtäessä ilmakehään vapautuisi metaania, joka on 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaania, siis maakaasua, on Siperiassa suuria määriä ikiroudan alla.
Onko toivo ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nyt mennyt?
Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta on tutkinut Siperian metaanitilannetta vuosia. Hän sanoo, että ilmakehän metaanipitoisuudet ovat tosiaan nousseet voimakkaasti parin viime vuoden aikana, mutta hän ei sano, kuinka huolissaan tästä pitää olla.
”Vuodesta 2007 metaanin määrä ilmakehässä on lisääntynyt. Osa metaanista kulkeutuu Siperiasta.”
Ilmastonmuutos voimistuu nopeasti. Esimerkiksi arktinen merijää kutistuu jatkuvasti.
Valtaosa Siperian metaanipäästöistä tulee laajoilta suoalueilta, joissa metaania muodostuu samalla lailla kuin suomalaisissakin soissa. Ilmaston lämpiäminen lisää soiden päästöjä, koska mikrobiologinen toiminta kiihtyy.
Siperiassa on järviä, jotka pulppuilevat, kun metaania vapautuu niistä. Samoin Alaskan ikiroudan reunamilta vapautuu metaania, mutta määrää ei tiedetä. Näistä metaanipäästöistä saattaa olla suurempi osa kuin Siperiassa syvältä maaperästä purkautuvaa ikivanhaa metaania. Maaperässä on paljon metaania kaasuna ja puolikiinteänä hydraattina. Ikirouta muodostaa laajoilla alueilla kannen, joka pidättelee maaperän sisäistä kauan sitten muodostunutta metaania.
Maaperä lämpiää vain ylimmässä 20 metrin kerroksessa. Yleensä metaani on tätä syvemmällä, ikiroutakannen alla. Jos ikiroutakansi reikiintyy, metaania voi pulputa ilmakehään tai jopa purkautua samppanjapullon korkin aukeamisen kaltaisena posauksena. Siperian metaanikraattereiden on ajateltu syntyneen näin.
”Räjähdykset ovat toki vaarallisia. Jos tällainen metaanikumpu räjähtää vaikka rakennuksen alla, se saa tuhoa aikaiseksi.”
Ilmatieteen laitoksella on kaksi tutkimusasemaa Venäjällä, ja Laurila oli niistä toisessa, Tiksissä Koillis-Siperiassa, yhdessä suomalaiskollegan kanssa pari viikkoa sitten.
”Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyi sielläkin. Lauhan talven takia Tiksissä oli todella paljon lunta, enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.”
Yleensä tuolla pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysnavan luona sademäärät talvella ovat hyvin pieniä. Kun lämpötila on yleensä 40–30 astetta pakkasta, ilmassa on vain hyvin vähän vesihöyryä. Siten myös sadepilviä muodostuu vain hyvin vähän. Kun ilma lämpiää, vesihöyryä voi olla enemmän ja siksi myös lunta sataa enemmän. Ilmastosimulaatioiden mukaan sateen määrä lisääntyy arktisessa Euraasiassa ja lumipeitteen paksuus talvella kasvaa. Jutun kuva on otettu Tiksissä touko-kesäkuun vaihteessa.
Toinen Ilmatieteen laitoksen tutkimusasema on Bolshevik saaren pohjoiskärjessä. Bolshevik saari sijaitsee Taimyrin niemimaan pohjoispuolella Jäämerellä.
Ilmatieteen laitos vie Tiksiin uutta teknologiaa ja katsoo, että laitteet toimivat. Tutkijat mittaavat siellä kasvihuonekaasuja ja niiden vaihtoa ilmakehän kanssa sekä pienhiukkasia ja ilmastoa lämmittävää hiukkasmaista mustaa hiiltä. Paikalla he käyvät kahdesti vuodessa. Muulloin venäläinen tutkimusryhmä hoitaa aseman ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat seuraavat tuloksia Suomesta käsin.
Siperiassa porataan paljon metaania eli maakaasua polttoaineeksi. Sen polttaminen vapauttaa hiilidioksidia, joka jää ilmakehään sekin, mutta kasvihuonekaasuna se on miedompi kuin metaani. Mitä jos metaania pumpattaisiin poltettavaksi tai siitä tehtäisiin alkoholia? Ilmasto ainakin kiittäisi?
No joo, Laurila sanoo, mutta taloudellisesti se olisi luultavasti järjetöntä, koska on hyvin kallista rakentaa suoalueille, varsinkin kun ikiroudan sulamisen vuoksi perustaminen on vaikeaa. Siperia on laaja ja porakaivoja pitäisi rakentaa paljon.
Kuva: Tuomas Laurila
Editointi: Terhi Hautamäki
Elina Venesmäki
6/26/2017
