Jättiputkista eroon 15 vuodessa
Haitalliset vieraslajit valtaavat alaa, mutta sinnikkäällä työllä niistä voi päästä eroon.
Elina Venesmäki
13.9.2023
Kuva: Siiri Nyrhilä (SLL)
Jättiputkien tuhoaminen on pitkälti lapiohommaa.
– Lapioon kannattaa tarttua etenkin silloin, kun torjuttavia yksilöitä on vain muutamia tai muutamia kymmeniä.
Näin sanoo Katarina Pessa, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeen maastotöiden koordinaattori. Pääosa hankkeen rahoituksesta tulee EU:lta LIFE-rahastosta. Hanke on kestänyt viisi vuotta ja se päättyy tänä vuonna. Sen tarkoituksena on ollut lisätä kansalaisten tietoisuutta vieraslajeista, sekä torjua haitallisia vieraslajeja, jollainen esimerkiksi jättiputki on.
Nopeasti leviävät ja elintilaa valtaavat vieraslajit edistävät luontokatoa – eli luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Hallitusten välisen luonnon monimuotoisuuspaneelin IPBES:in viime viikolla julkaistun raportin mukaan vieraslajit ovat olleet merkittävä tekijä jopa 60 prosentissa tiedossa olevista lajisukupuutoista
Suomessa yksi haitallinen laji on kurtturuusu, joka leviää voimakkaasti ja vie elintilaa muilta lajeilta.
Jättiputkia hankkeessa on torjuttu Varsinais-Suomessa – lisäksi osana projektia on järjestetty jättipalsamitalkoita ja keltamajankaalin torjuntaa useassa muussa maakunnassa. Myös vieraslajeista viestintä on ollut keskeinen osa hanketta.
Jutun asiasanat:
vieraslaji
torjunta
ilmastonmuutos
Elina Venesmäki
13.9.2023
