Jättiputkista eroon 15 vuodessa
Haitalliset vieraslajit valtaavat alaa, mutta sinnikkäällä työllä niistä voi päästä eroon.
Elina Venesmäki
9/13/2023
Kuva: Siiri Nyrhilä (SLL)
Jättiputkien tuhoaminen on pitkälti lapiohommaa.
– Lapioon kannattaa tarttua etenkin silloin, kun torjuttavia yksilöitä on vain muutamia tai muutamia kymmeniä.
Näin sanoo Katarina Pessa, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeen maastotöiden koordinaattori. Pääosa hankkeen rahoituksesta tulee EU:lta LIFE-rahastosta. Hanke on kestänyt viisi vuotta ja se päättyy tänä vuonna. Sen tarkoituksena on ollut lisätä kansalaisten tietoisuutta vieraslajeista, sekä torjua haitallisia vieraslajeja, jollainen esimerkiksi jättiputki on.
Nopeasti leviävät ja elintilaa valtaavat vieraslajit edistävät luontokatoa – eli luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Hallitusten välisen luonnon monimuotoisuuspaneelin IPBES:in viime viikolla julkaistun raportin mukaan vieraslajit ovat olleet merkittävä tekijä jopa 60 prosentissa tiedossa olevista lajisukupuutoista
Suomessa yksi haitallinen laji on kurtturuusu, joka leviää voimakkaasti ja vie elintilaa muilta lajeilta.
Jättiputkia hankkeessa on torjuttu Varsinais-Suomessa – lisäksi osana projektia on järjestetty jättipalsamitalkoita ja keltamajankaalin torjuntaa useassa muussa maakunnassa. Myös vieraslajeista viestintä on ollut keskeinen osa hanketta.
Torjuntamenetelmiä useita
Torjuntamenetelmä kannattaa valita sen mukaan, missä kasveja on ja paljonko niitä kasvaa
– Jos kasvusto on tiheä ja laaja, sen voi kaivamisen sijaan myös niittää ja sen jälkeen peittää valoa läpäisemättömälä katekankaalla, sanoo Lotta Hollmén hankkeesta.
Leviämisen voi estää myös poistamalla kukinnot heti, kun siemenet ovat kehittyneet täyteen mittaansa, mutta eivät vielä ole ehtineet varista maahan. Jättiputkien torjunta vaatii vuosien työn, sillä niide siemenet voivat säilyä maaperässä jopa 10 vuotta itämiskykyisinä.
Jättiputki on tuotu Suomeen alunperin puutarhakasviksi, mistä se on päässyt leviämään lähiluontoon. Vieraslajeja tulee Suomeen jatkossa varmasti yhä enemmän, koska ilmasto lämpiää niille entistä sopivammaksi.
Jutun asiasanat:
vieraslaji
torjunta
ilmastonmuutos
Elina Venesmäki
9/13/2023
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.