Vihreä siirtymä — riittääkö suomalaisyritysten kunnianhimo ja osaaminen, kun aika on käymässä vähiin
Venla Seuri
4/6/2024
– Suomalaisissa yrityksissä kunnianhimo on edelleen liian matala, jos mietitään esimerkiksi planetaarisia rajoja tai Pariisin tavoitteita. Se ei ole pahantahtoista, vaan ymmärryksen puutetta, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Rintamäki sanoo.
Kuuntele juttu tästä.
0:00
0:00
Tavoitteena olevaan hiilineutraaliuteen on enää hieman yli 10 vuotta, mutta ajatus ekologisesti kestävästä ja samalla hyvinvoivasta elinkeinoelämästä herättää epäilyksiä.
EU-tasoista kädenvääntöä yritysvastuudirektiivin käsittelystä ovat seuranneet niin poliittiset toimijat, yritykset kuin tavalliset kansalaiset.
Yritysvastuudirektiivin käsittely liittyy osaltaan EU:n, mutta myös Suomen kansallisiin, ympäristötavoitteisiin. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Ilman elinkeinoelämän sääntelyä se ei onnistu.
Vastakkainasettelun rinnalla on alkanut kuulua myönteistä puhetta vihreästä siirtymästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla aiemmin vain pörssiyrityksiä ja suuryrityksiä koskenut sääntely tulee lähivuosina koskemaan pienempiäkin yrityksiä.
– Suomessa on Ruotsiin verrattuna pieni yrityskenttä ja yrityksemme kaupallistuvat huonosti. Voisiko Suomi olla kestävyysteemassa edelläkävijä, pohtii Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen apulaisprofessori Jukka Rintamäki.
Rintamäki on seurannut ja tutkinut yritysmaailman kestävyyttä ja vastuullisuutta noin 20 vuoden ajan. Hänen mukaansa suomalaisissa yrityksissä on viime vuosina ollut selkeästi enemmän kiinnostusta ja innostusta ekologisesti kestävään liiketoimintaan.
– Osaamisessa on kuitenkin paljon hajontaa. Sertifikaattien suhteen osaamista löytyy, yritysten jatkuvasti laajenevaan raportointipakkoon on puolestaan osaajapulaa, Rintamäki arvioi.
Vihreä siirtymä on muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua.
Vihreä siirtymä on muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Se nojaa vähähiilisiin ja kiertotaloutta ja luonnon moninaisuutta edistäviin ratkaisuihin, kuten liikenteen sähköistämiseen, rakennusalan uusiin toimintamalleihin sekä puhtaaseen energiatuotantoon. Vihreä siirtymä pitää sisällään myös luontopohjaisia ratkaisuja, kuten peltojen kipsikäsittelyä Itämereen huuhtoutuvien päästöjen vähentämiseksi.
Vihreässä siirtymässä siirrytään nimensä mukaisesti pois luonnonvarojen liiallisesta käytöstä. Tutkijan näkökulmasta tehtävää on vielä paljon.
– Suomalaisissa yrityksissä kunnianhimo kestävyyden suhteen on edelleen liian matalaa, jos mietitään esimerkiksi planetaarisia rajoja tai Pariisin tavoitteita. Se ei ole pahantahtoista, vaan ymmärryksen puutetta, Rintamäki sanoo.
Muutos vaatii uutta ajattelua sekä kuluttajilta että yrityksiltä
Millä tolalla suomalaisten yritysten vihreän siirtyminen osaaminen oikeastaan on? Se riippuu sekä yrityksen toimialasta että siitä, millä tasolla yritys on vastuullisuuspolullaan, sanoo Mari Rauhala Aalto-yliopiston omistamasta Aalto University Executive Education and Professional Developmentista (Aalto EE).
Aalto EE tarjoaa valmennus-, koulutus- ja kehittämispalveluita yritysten johdolle ja asiantuntijoille muun muassa vastuullisuudesta. Koulutuksissa hyödynnetään Aalto-yliopiston kansainvälistä tutkimusosaamista sekä liike-elämän tuntemusta sekä Aalto EE:n kokemusta vaikuttavien oppimisratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Financial Times on listannut Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun vastuullisuuden tutkimuksen ja opetuksen maailman 10 parhaan joukkoon.
Yritysten vastuullisuuspolkuun kuuluu Rauhalan mukaan kolme tasoa. Ensimmäisellä tasolla varmistetaan EU:n ja muun viranomaissääntelyn noudattaminen, toisella vastuullisuusperiaatteiden mukainen liiketoiminta ja kolmannella tasolla luodaan uutta liiketoimintaa vihreän siirtymän pohjalta, kuten kiertotalouteen tai uusiin teknologioihin liittyviä ratkaisuja.
– Vihreän siirtymän osaamista vaaditaan läpi organisaation, Rauhala muistuttaa.
Vihreän siirtymän osaamiset voidaan jaotella teknisiin, konseptuaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin osaamisiin. Tekninen osaaminen on tietoa esimerkiksi hiilijalanjäljen laskemisesta, konseptuaalinen kykyä luoda strategioita ilmastotavoitteet huomioiden. Vuorovaikutuksellinen on viestintää sekä asenteiden ja kulttuurin muutosta.
Suurin virhe yrityksissä on se, että vihreän siirtymän lähettiläiksi valjastataan vain tietyt henkilöt. Tällöin muutokselta jää puuttumaan enemmistön sitoumus, mutta myös ymmärrys.
Aalto EE:n yritysasiakkaat ovat viime aikoina panostaneet johdon ja keskijohdon koulutusten lisäksi esimerkiksi asiantuntijatason ja yritysten hallitusten koulutuksiin.
Rintamäen ja Rauhalan mukaan suurin virhe, mitä yritys voi vihreää siirtymää tavoitellessaan tehdä, onkin se, että vihreän siirtymän lähettiläiksi valjastataan yrityksessä vain tietyt henkilöt. Tällöin muutokselta jää puuttumaan enemmistön sitoumus, mutta myös ymmärrys. Jotta tuloksia syntyy, täytyy uudistumista kuitenkin systemaattisesti johtaa.
Vihreä siirtymä ei kuitenkaan ole pelkästään yritysten asia. Kuluttajille vihreä siirtymä näkyy esimerkiksi kannustuksena vaihtaa öljylämmitys maalämpöön, bensa-auto sähköautoon tai ruokalautaselta liha kasviproteiiniin.
Kumpi ohjaa päätöksentekoa, talouskriisi vai ilmastokriisi?
Ilmastokriisin rinnalla päätöksentekoa ohjaa toinen globaali kriisi, talouskriisi. Rintamäki ymmärtää, että on vaikeaa vaatia kannattavaan liiketoimintaan pyrkiviä yrityksiä tekemään asioita, jotka eivät paranna tuottavuutta tai joiden taloudellista hyötyä ei vielä pystytä mittaamaan.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Aalto EE.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
vihreä siirtymä
yritysvastuu
ilmastokriisi
Venla Seuri
4/6/2024
