Vihreä siirtymä — riittääkö suomalaisyritysten kunnianhimo ja osaaminen, kun aika on käymässä vähiin

Rohkeimmat povaavat vihreästä siirtymästä ratkaisua sekä ilmasto- että talouskriisiin. Kysyimme asiantuntijoilta, mikä suomalaisten yritysten vihreän siirtymän osaamisen taso todella on.

Venla Seuri

6.4.2024

– Suomalaisissa yrityksissä kunnianhimo on edelleen liian matala, jos mietitään esimerkiksi planetaarisia rajoja tai Pariisin tavoitteita. Se ei ole pahantahtoista, vaan ymmärryksen puutetta, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Rintamäki sanoo.

Tavoitteena olevaan hiilineutraaliuteen on enää hieman yli 10 vuotta, mutta ajatus ekologisesti kestävästä ja samalla hyvinvoivasta elinkeinoelämästä herättää epäilyksiä.

EU-tasoista kädenvääntöä yritysvastuudirektiivin käsittelystä ovat seuranneet niin poliittiset toimijat, yritykset kuin tavalliset kansalaiset.

Yritysvastuudirektiivin käsittely liittyy osaltaan EU:n, mutta myös Suomen kansallisiin, ympäristötavoitteisiin. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Ilman elinkeinoelämän sääntelyä se ei onnistu.

Vastakkainasettelun rinnalla on alkanut kuulua myönteistä puhetta vihreästä siirtymästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla aiemmin vain pörssiyrityksiä ja suuryrityksiä koskenut sääntely tulee lähivuosina koskemaan pienempiäkin yrityksiä.

– Suomessa on Ruotsiin verrattuna pieni yrityskenttä ja yrityksemme kaupallistuvat huonosti. Voisiko Suomi olla kestävyysteemassa edelläkävijä, pohtii Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen apulaisprofessori Jukka Rintamäki.



Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Aalto EE.

Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.

Jutun asiasanat:

vihreä siirtymä

yritysvastuu

ilmastokriisi

Venla Seuri

6.4.2024