Kuten kaikki muut sosiaali- ja terveyspalvelut, myös päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alussa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Kristiina Kuussaari on tutkinut päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyviä palvelujärjestelmiä Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mielestään päihde- ja riippuvuuspalveluiden järjestäminen Suomessa on juuri nyt murroksessa.
– Aiemmin päihdepalveluja ovat tarjonneet kolmannen sektorin toimijat, yksityiset yritykset sekä julkinen sosiaali- ja terveydenhoito. Jatkossa tämä kolmijako saattaa muuttua, kun palveluita keskitetään aikaisempaa enemmän hyvinvointialueille.
THL kartoitti vuonna 2024 hyvinvointialueiden päihde- ja riippuvuuspalveluiden johtajien ajatuksia palveluiden tarpeesta ja saatavuudesta. Päihde- ja riippuvuuspalveluiden tarve ei kyselyn johtopäätösten valossa ole vähenemässä. Päinvastoin, se todennäkökisesti lisääntyy. Tarvetta lisäävät Kuussaaren mielestä esimerkiksi politiikkatoimet, jotka helpottavat alkoholin ja rahapelien saatavuutta. Viime kesästä lähtien ruokakaupoissa on esimerkiksi saanut myydä 8-prosenttisia alkoholijuomia.
– Saatavuuden lisääminen tulee luultavasti lisäämään myös palveluntarvetta.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Attendo.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
