Maailman urhein eläin
Suvi Auvinen
1/20/2019
“Äiti arvaa mikä on maailman urhein eläin”, kysyi lapsi aamiaispöydässä. “Se ei ole ihminen, tämä eläin on ihmistä urheampi.” Totesin etten pidä ihmistä erityisen urheana eläimenä, ja esitin arvauksia vuohista ja pingviineistä. “Ei, se oli Laika-koira”, vastasi lapsi.
Laikan tarina vetoaakin lapsiin. Kuvittelin itsekin lapsena, kuinka suippokuonoinen koira avaruuskypärässään katseli pyöreästä ikkunasta maapalloa ja teki ehkä hauskoja temppuja painottomassa tilassa. Kuvittelin sukkulassa leijuvia luita, koirannappuloita ja ehkä palloa, jolla Laika olisi leikkinyt. Ajatus kosmonauttikoirasta on kuin suoraan lastenkirjasta. Urhea, ihana pieni kiltti Laika, joka sai kunnian olla ensimmäinen elollinen olento Maan kiertoradalla! Miten traaginen kohtalo jäädä avaruuteen, mutta kuinka upean uhrauksen Laika tekikään tieteen eteen!
En voi vieläkään ajatella Laikaa liikuttumatta. Nykyään syyt vain ovat toiset.
Laika oli Moskovan kaduilla kodittomana elänyt sekarotuinen koira, jossa epäiltiin rotusekoituksena olleen ainakin huskya ja terrieriä. Laika oli vuonna 1957 Sputnik 2:n lentonsa aikaan arviolta kolmevuotias. Neuvostoliiton avaruusohjelmassa koirien alkuperä oli tarkkaan harkittu: kulkukoirien ajateltiin olevan neuvokkaampia ja sitkeämpiä kuin lemmikkinä eläneiden koirien sekä sietävän paremmin kylmyyttä ja stressiä. Avaruusohjelman mannekiiniksi ja tieteen sankarikoiraksi nostettavan eläimen piti olla myös söpö, jotta se vetoaisi kansaan. Tutkijaryhmän mukaan Laika oli lempeä ja sillä oli “kysyvä katse”. Neuvostoliitossa Laikasta leivottiinkin kansallissankaria, mutta jo ennen Sputnik 2:n laukaisua lehdistö etenkin Iso-Britanniassa arvosteli koiran käyttämistä avaruusohjelman koe-eläimenä.
Suurelle yleisölle Laika esiteltiin viikko ennen laukaisua. Lehdistötilaisuudessa mikrofoniin reippaasti haukkunut Laika makaa lehtikuvissa avaruuskoirankopalta näyttävässä pehmustetussa kapselissa ja näyttää tyytyväiseltä. Neuvostoliiton avaruusohjelman koirien koulutuksesta vastannut biologi Adilja Kotovskaja totutti avaruuteen lähetettäviä koiria siirtämällä niitä vähitellen yhä pienempiin häkkeihin ja piti koiria häkeissä 15–20 päivän ajan. Kapseli jossa Laika lähetettiin kiertoradalle oli lopulta vain noin 80 senttimetriä pitkä. Ennen lentoa kirurgi asetti Laikan ihon alle elektrodit, joiden avulla tämän elintoimintoja voitaisiin tarkkailla. Laika kytkettiin lennon ajaksipaikoilleen kettingillä, jottei sen liike häiritsisi datan keräämistä.
Tutkijoille oli alusta lähtien selvää, ettei Laikaa edes yritettäisi saada elävänä takaisin maahan. Suurelle yleisölle tämä kerrottiin vasta laukaisun jälkeen, ja Yhdysvalloissa sekä Iso-Britanniassa tieto aiheutti protesteja, boikotteja ja yleistä keskustelua eläinkokeista. Ravintoa sukkulaan oli varattu kymmeneksi päiväksi, mutta Laika kuoli vain muutamia tunteja laukaisun jälkeen kuumuuteen, nestehukkaan ja stressiin. Vaikka tieto kuolemasta välittyi tutkijoille heti, kerrottiin Neuvostoliiton valtakunnallisissa radiouutisissa vielä päivien ajan Laikan olevan elossa ja lennon sujuvan suunnitelmien mukaan. Viikon lennon jälkeen yhteys Sputnik 2 -sukkulaan katkesi. Tämän jälkeen valtion virallisessa versiossa kerrottiin, että Laikalle annettiin myrkytettyä ruokaan lennon loppuvaiheessa , jottei koira kärsisi kipua Maahan paluun aikana. Vasta vuonna 2002 todellisuus paljastui, kun ohjelmassa mukana olleet tahot vuotivat Laikaa koskevat paperit julkisuuteen. Yksi Laikan avaruuteen lähettäneistä tieteilijöistä ilmaisi katumuksensa jo aiemmin. Oleg Gazenko sanoi vuonna 1998: “Työ eläinten kanssa tuottaa kärsimystä meille kaikille. Me kohtelemme heitä kuin vauvoja, jotka eivät osaa puhua. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän olen pahoillani. Meidän ei olisi pitänyt tehdä sitä … Me emme oppineet projektista riittävästi oikeuttaaksemme koiran kuoleman.” Kuollut Laika kiersi Maan 2570 kertaa. Sputnik 2 putosi Maan ilmakehään aamuyöllä kello kaksi huhtikuun 14. päivänä vuonna 1958. New Yorkista ilmoitettiin näköhavaintoja tähdenlennosta, jolla oli pitkä häntä. En usko, että se heilui.
Laika ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen eläin avaruudessa, vaikka olikin ensimmäinen elollinen olento Maan kiertoradalla. Eri maiden avaruusohjelmat ovat vuosikymmenten saatossa laukaisseet rakettien mukana lukuisia eläimiä. Ensimmäiset avaruuteen lähetetyt eläimet olivat hedelmäkärpäsiä, jotka lensivät sukkulan mukana vuonna 1947. Tämän jälkeen päidemme yllä on lentänyt ainakin kymmeniä koiria ja apinoita, kaneja, kissoja, erilaisia liskoja, sammakoita, kilpikonnia, kaloja ja muita vesieläimiä, satoja hiiriä ja lukemattomia hyönteisiä. 1960-luvun aikana osa eläimistä alkoi selvitä hengissä. Etenkin apinoita on kuitenkin kuollut laskeutumisen jälkeen niin stressin aiheuttamiin sydänkohtauksiin kuin leikkauksiin, joissa on poistettu elektrodeja. Uutisointi eläimistä avaruudessa hiljeni ensimmäisten ihmisten tekemien avaruuslentojen jälkeen. Muiden eläinten lähettämistä avaruuteen ei kuitenkaan ole lopetettu. Viimeisimpänä vuorossa olivat 20 hiirtä, jotka NASA lähetti SpaceX:n sukkulalla avaruusasema ISS:lle vain puoli vuotta sitten, kesäkuussa 2018.
Moni lajimme upea saavutus rakentuu epäinhimillisille valinnoille. Laikan lähettäminen avaruuteen oli odotettua pienempi askel ihmiskunnalle. Koiralle kyseessä oli kuitenkin valtava harppaus: harppaus joka merkitsi tuskaa pienissä kopeissa, kärsimystä leikkauspöydällä ja lopulta pelottavaa, yksinäistä kuolemaa. Yksikään eläin ei halua kuolla. Jos Laika olisi voinut valita, se olisi varmasti jättänyt väliin roolinsa uuden ajan avaruusmatkailun sankarina. Samoin tekisivät varmasti apinat, kissat, kanit, hiiret ja kaikki muut avaruuseläimemme. Gizan pyramidit, Yhdysvaltoja halkovat rautatiet ja Kiinan muuri ovat kiistämättä vaikuttavia saavutuksia. Tapoja, joilla näihin saavutuksiin on ylletty, on kuitenkin myöhemmin syystä kyseenalaistettu. Sama tulee käymään myös avaruusohjelmillemme. Se, mitä nyt pidämme itsestäänselvästi hyväksyttävänä, joutuu yhteiskunnan kehittyessä tarkastelun alle. Ehkä ihmiskunnan suurimpia saavutuksia eivät ole massiiviset rakennelmat tai tieteen saavutukset. Empatia ja muunlajisten eläinten oikeuksien tunnustaminen ovat suurempia saavutuksia kuin mikään rakennus, maan päällä tai taivaassa. Urhein eläin on se, joka saavuttaa voittonsa itse, ei se, joka käyttää viattomia astinlautanaan.
Suvi Auvinen
1/20/2019