Kun joku kertoo osallistuvansa vegaanihaasteeseen, osa tulkitsee sen lihansyönnin kieltämisenä – siihen on syy
Saara Särmä
3/22/2024
Lukijoiden tuella
Helsingin Sanomien toimittaja Juuso Määttänen kirjoitti kolumnissaan tapauksesta, jossa oli joutunut tuttavansa kanssa 87 viestiä kestäneeseen selvittelyyn “väärästä” hymiön käytöstä. Tuttava oli tulkinnut hymiön passiivisaggressiiviseksi, eikä mistään vakuuttelusta huolimatta ollut suostunut uskomaan Määttäsen hyvää tarkoitusta.
Määttänen käyttää tapausta esimerkkinä laajemmasta nettikeskustelukulttuurin ongelmasta. Tunnistan itsekin hyvin hänen kuvaamansa ilmiön.
Aina tekstin tulkinnassa on kyse siitä, että jokainen lukija tulkitsee tekstiä omista lähtökohdistaan käsin. Lukija tuo tulkintaan mukanaan erilaisia oletuksia elämänkokemukseensa liittyen sekä erilaisia tuntemuksia sen hetkiseen mielialaansa liittyen.
Omia oletuksiaan ja tuntemuksiaan voi olla vaikea havaita, etenkin kun nettikeskustelun rytmi on yleensä kovin nopea.
Olen monesti havainnoinut vierestä jotakin nettikeskustelua, joka muuttuu turhaksi vänkäämiseksi kun puolin ja toisin tulkitaan toisen kirjoittamista negatiivisemmin kun mitä itse sen tulkitsen.
Enkä toki ole immuuni tälle itsekään. Varsinkin väsyneenä tai huonotuulisena tulee näpyteltyä turhan kipakoita kommentteja, jotka eivät johda yhtään mihinkään.
Kun yhteiskunnassa uupumus lisääntyy työelämän kovenevien paineiden seurauksena, negatiiviset tulkinnat tulevat vain yleistymään, luulen. Sillä uupumuksen eräs perusoireista on kyynistyminen.
Kyynistyneenä on vaikea nähdä muiden hyviä aikomuksia tekstien takana. Tulee helposti tulkinneeksi jokaisen somejulkaisun ja -kommentin hyökkäyksenä.
Kun joku kertoo somessa jostakin omaan vanhemmuuteensa liittyvästä asiasta tai miksi on tyytyväinen lapsettomaan elämäänsä, paranoidi luenta tulkitsee väistämättä, että tässä kyseenalaistetaan juuri minun erilaisia elämänvalintojani.
Yhdysvaltalainen queer- ja feministitutkija Eve Kosofsky Sedgwick on teoretisoinut kirjallisuuden tutkimukseen liittyen paranoidia ja reparatiivista luentaa. Paranoidilla ei tässä yhteydessä ole mitään tekemistä mielenterveysongelmien kanssa vaan se tarkoittaa kriittistä ja aina-jo-valmiiksi epäilevää tutkimusasennetta (ks. myös Rossi 2017). Paranoidi luentatapa pyrkii paljastamaan luetun tekstin taustalla olevat “huonot uutiset”.
Reparatiivinen eli korjaava luentatapa puolestaan on kriittisenäkin toiveikas ja avoin uusille asioille, positiivisille yllätyksille ja miellyttäville tunteille. Paranoidi luenta purkaa ja korjaava luenta rakentaa.
Konkretisoin. Kun joku kertoo somessa jostakin omaan vanhemmuuteensa liittyvästä asiasta tai miksi on tyytyväinen lapsettomaan elämäänsä, paranoidi luenta tulkitsee väistämättä, että tässä kyseenalaistetaan juuri minun erilaisia elämänvalintojani.
Tai kun somevaikuttaja kertoo osallistuvansa vegaanihaasteeseen, paranoidi luenta tulkitsee, että tässä nyt ollaan kieltämässä kaikilta lihan syönti ihan heti kohta.
Kun mediassa esiintyy sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, tai muutama ihmissuhteita käsittelevä lehtijuttu käsittelee polyamoriaa, paranoidin tulkinnan mukaan tässä ollaan tuputtamassa ja pakottamassa muitakin samaan muottiin.
Paranoidiin luentaan kuuluu siis nähdä näiden esimerkkitapausten taustalla joku laajempi agenda.
Korjaava lukutapa puolestaan voisi tulkita jokaista näistä esimerkeistä toteamalla “aika jännä, kiinnostavaa, sinun elämäsi on tuollasta”. Voisi myös ajatella “onpa kiva, että oli tällainen lehtijuttu, siitä varmaan joku saa vertaistukea”. Tai “tämäpä ei kosketa minua millään tavalla, siirrynpä seuraavan jutun tai somejulkaisun ääreen”.
Tekstissä on käytetty lähteenä Leena-Maija Rossin artikkelia "Hauras, korjaava ja parantumaton queer". SQS 1/2017
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun.
Tuen Särmän journalistista työtä. Pääsen heti lukemaan jutun. Jatkossa saan lempeät ajatukset suoraan sähköpostiini ennen muita. Tilaamalla myös mahdollistan juttusarjan jatkumisen.
En halua tukea Saara Särmän työtä. Ohitan maksumuurin, kirjaudun sisään, ja luen tällä kertaa ilmaiseksi.
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Kirjoittaminen on minulle työtä, joten tämä juttusarja voi jatkua maksavien lukijoiden ansiosta.
Lämmin kiitos!"
