Rapport

Kerran joku pyysi somessa minulta anteeksi ja palautti uskoni ihmiskuntaan

Kirjoitus aloittaa sosiaalista mediaa käsittelevien tekstien sarjan.

Avatar

Saara Särmä

9/20/2023

Kerran joku pyysi somessa minulta anteeksi ja palautti uskoni ihmiskuntaan

Kuva: Pexels / Kuvanmuokkaus: Iija Eloranta, Rapport

Lukijoiden tuella

Keväällä 2017 kirjoitin kolumnin Kansan Uutisten viikkolehteen. Kolumnia otsikoidessani mietin, että nyt saattaa pilkka osua omaan nilkkaan, sillä otsikoin kolumnin ”Onko valkoinen heteromies ihminen?” Kuten usein käy, kun yrittää olla omasta mielestään hauska tai sarkastinen, tuleekin otetuksi tosissaan. 
Olen vuosien varrella saanut vääntää loputtomia kertoja rautalangasta, mitä kolumnilla halusin sanoa, joten otetaanpa vielä kerran. Kolumni oli kommentti edellisellä viikolla samassa lehdessä julkaistuun artikkeliin, jossa pohdittiin ovatko transnaiset naisia. (Totta kai ovat.) Se on keskustelunaihe, jossa useimmiten ovat äänessä ne, joita asia ei henkilökohtaisesti koske. Pohdintaa käydään teoreettisella tasolla huomioimatta sitä, että keskustelu saattaa olla hyvinkin loukkaavaa ja haitallista niille, joita asia koskee. 
Feministit ovat aikojen saatossa käyttäneet paljonkin ns. käänteistämisen strategiaa havainnollistaakseen vaikkapa kaksoisstandardeja, joilla naisten ja miesten käytöstä arvioidaan eri tavoin. Niinpä itsekin otin kolumnini lähtökohdaksi käänteistämisen ja lähdin liikkeelle ajatuksesta mitä jos heteromiesten ihmisyyttä kyseenalaistettaisiin samoilla tavoilla kun transnaisten naiseutta.
Jos nyt kirjoittaisin kolumnin uudelleen, tekisin yhden muutoksen: lisäisin heteromieheen etuliitteen cis- (cis tarkoittaa ”samalla puolella” eli se on trans- etuliitteen vastinpari, ja tarkoittaa henkilöä, jonka sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Lähde: Setan sateenkaarisanasto). Sukupuolen moninaisuutta käsittelevä sanasto on viimeaikoina kehittynyt huomattavan nopeasti; vuonna 2017 cis-etuliite ei ollut vielä laajasti käytössä.
Siitä huolimatta, mitä kolumnista on minulle seurannut, kirjoittaisin sen uudestaan. Sen keskeinen sanoma pätee edelleen.  
Heti kolumnin julkaisun jälkeen minuun otti yhteyttä Aamulehden toimittaja, joka halusi tietää, mitä yritin sanoa. Parhaani mukaan avasin puhelinkeskustelussa asiaa ja lehti julkaisi haastattelun pohjalta jutun otsikolla ”Feministi Saara Särmä epäilee: Onko heteromies ihminen laisinkaan?”. Kiitos siitä. 
Kenelle vaan kolumnin lukijalle pitäisi olla päivän selvää, että en todellakaan epäile. Myös Aamulehden jutun lukijalle asia pitäisi tulla selväksi, mutta tarkistin tätä kirjoittaessani, että juttu on ainakin nykyään maksumuurin takana.


Aamulehden näkökulmasta klikkiotsikko oli varmasti onnistunut, sillä se nosti jutun seuraavina päivinä Aamulehden luetuimpien juttujen kärkikymmenikköön. Juttu kiersi tietenkin myös muut konsernin lehtien nettiversiot samalla otsikolla.  
Seurauksena sosiaalisen median viestikansioni ja sähköpostini täyttyivät kaikenlaisista vihaisista viesteistä, haukkumisesta ja normihuorittelusta. Aamulehti siis käytännössä maalitti minut otsikollaan. Kuusi vuotta myöhemmin näitä viestejä tipahtelee edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti.

Jutun asiasanat:

sosiaalinen media
feminismi
internet

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Lue juttu loppuun.

Tuen Särmän journalistista työtä. Pääsen heti lukemaan jutun. Jatkossa saan lempeät ajatukset suoraan sähköpostiini ennen muita. Tilaamalla myös mahdollistan juttusarjan jatkumisen.

En halua tukea Saara Särmän työtä. Ohitan maksumuurin, kirjaudun sisään, ja luen tällä kertaa ilmaiseksi.

Lukijoiden tuella

"Pidätkö lukemastasi? Kirjoittaminen on minulle työtä, joten tämä juttusarja voi jatkua maksavien lukijoiden ansiosta.

Lämmin kiitos!"

Saara Särmä

Kommentit (0)

Puheenaiheet

Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.

Tietosuojaselosteemme.
Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.