Kiitos ja näkemiin
Pasi Sillanpää
12/11/2018
Uutinen Macronista, jossa muuten hänestä käytetään nimeä Magoon, on lähtöisin sivustolta, jolla on tämän päivän aikana jaettu enemmän kuin kaksi oudolta tuntuvaa uutista tunnissa. Olematta sen enempää asian ammattilainen, voin todeta sen olevan trollitili. Ihan sama onko se venäläinen, kroatialainen tai jostakin muusta maailman kolkasta. Sen tarkoitus on tuupata järkyttävä määrä skeidaa siltä varalta, että joku uutisista saa jonkun uskomaan siihen.
Tämä akateeminen tuttuni on jakanut tällaisia juttuja vaikka kuinka paljon. Hän näkee pahaa kaikkialla. Maailmakin on usein häntä vastaan.
Nyt ajattelette, että hän on vain harvinainen sekopää. Älkääpä tehkö liian nopeita johtopäätöksiä. Liian nopeat johtopäätökset ovat nimittäin koko somen ongelma. Ihmisten kyvyttömyys asioihin perehtymiseen, haluttomuus ymmärtää, tarve näyttää voimansa ja impotenssi empatiassa aiheuttaa sen, että fiksuina pidettävät ihmiset ovat älykääpiöitä netissä.
Olen saanut siitä maailmasta tarpeekseni. En katoa netistä, mutta minua ei enää kiinnosta yksikään älykääpiömäinen, asenteellinen, muka älykäs, hienohipiäinen ja muka tiedostava pelleily. Sori, olen liian vanha siihen. Ja sen tietävät kaikki muutkin. Joku joka ei minua tuntenut, totesi vastikään, että ei usko minun oppivan. Tämä selvä. Olen liian vanha oppimaan.
Some on täynnä tyhmiä keskusteluja, joihin minä olen osallistunut. Läheiseni ovat välillä olleet hädissään, että ajaudunko liian syviin vesiin, nostanko somen roolin liian suureksi. He ovat olleet oikeassa ja väärässä. Vaikka olen osallistunut keskusteluihin melkein aiheesta kuin aiheesta, vain hyvin harva keskusteluvalinta on ollut täyttä sattumaa. Kyllä minä olen miettinyt, mistä haluan keskustella ja yleensä vielä tiennyt siihen syynkin. Olen halunnut oppia kunnolla, miten some toimii ja mikä liikuttaa ihmisiä.
Nyt olen oppinut paljon ja se mitä olen oppinut, kertoo lohdutonta viestiä somen keskusteluista. En voi sanoa, että se kertoo lohduttomia somen ihmisistä, mutta keskustelut ovat älyvapauden, loukkaantumisen ja typeryyden ilotulitusta. Olen saanut siitä tarpeekseni.
En voi ymmärtää kuinka koulutetut, tiedostavat ja uteliaat ihmiset voivat olla niin ymmärtämättömiä, kuin he esittävät. Välillä tuntuu siltä, että mitä koulutetumpi ja tiedostavampi, sitä varmemmin täysin ymmärtämätön siitä missä maailmassa muut elävät. Somessa on eliitti, joka uskoo olevansa muita fiksumpi ja he pitävät oikeutenaan määritellä hyväksyttävän ihmisyyden rajat. He määrittelevät, mitä toinen saa ajatella, miten hän saa käyttäytyä ja mitä hän saa sanoa.
Ja ehei... Kyse ei ole yhdestä ryhmästä, vaan niitä ryhmiä on monia. En luettele nimeltä, sillä haluan tulla kotiini turvalilsesti, enkä halua ikkunani alle mielenosoittajia. No... en minä sentään ole sellainen vaikuttaja, jonka vuoksi mitään mielenosoitusta järjestetään. Kunhan nyt vaan kuvittelin.
Poliitikko ja feministi Kaisa Hernberg kirjoitti viime viikonloppuna Facebookiin pitkän viestin siitä, kuinka hän tajusi erään keskustelun jälkeen, että hän on tehnyt vääriä johtopäätöksiä ihmisistä vain siksi, koska hän ei ole tuntenut heitä. On vain tehnyt johtopäätöksiä sen perusteella, miltä kyseiset ihmiset ovat vaikuttaneet kuvien ja somekommenttiensa perusteella. Nostan Kaisalle borsalinoani (joka on kylläkin tällä hetkellä hukassa). Harva poliitikko ja vielä harvempi ideologisesti suuntatunut on valmis myöntämään omia virhearvoitaan. Mielummin heitellään sieltä omien asenteiden seasta kuvitelmia toisista ihmisistä. Se on niin paljon helpompaa ja palkitsevampaa. Siitä tulee ylevä olo, kun voi tuomita toisen vääräuskoisena, vaikka ei edes tiedä, mihin se tuomittu oikeasti uskoo.
Kaisa sai kirjoituksestaan kuraa päällensä. Muutama kirjoittaja piti Kaisaa selvästikin pehmona, kun meni antamaan kättä ymmärrykselle. Tärkeintä olisi sen sijaan ollut se, että aate on riittävän puhdas. Annan sympatiapisteet hänelle siitä, että hän jaksoi rauhallisesti selittää, mitä tarkoitti. En lupaa silti vielä tällä suorituksella ääniä kevään vaaleissa...:)
Mutta takaisin sivupolulta pääväylälle. Usein sanotaan, että somessa ihmisen on hyvä olla oma itsensä. Se on täysi valhe. Somessa ei saa olla oma itsensä, ellei sitten ole niin kovapäinen kuin minä. En pääsääntöisesti välitä siitä, mitä ihmiset minusta ajattelevat, vaikka pitäisi. Teenhän minä työtä, joka odotusarvoisesti vaatii tietyntyyppistä käyttäytymistä, uskottavuutta ja vakautta. Somessa ei saa olla oma itsensä, koska sillä hetkellä kuin olet oma itsesi, joku loukkaantuu, ymmärtää vahingossa tai tahallaan väärin tai suuttuu. Ai niin, onko ihminen omimmillaan sellainen, että väistämättä joku suuttuu? No ei tietenkään ole, mutta somen veteraanit tietävät, mitä tarkoitan. Kysykää siis heiltä.
Sosiaalisen median ydinongelma on se, että siellä kenelläkään ei tunnu olevan aikaa syvälliseen keskusteluun ja syvälliseen ajatteluun. Okei. Taas yleistän. Mieliolkiukkoni Juhana Vartiainen yrittää parhaansa ja Pekka Sauri on vakaa kuin Paasikiven patsas. En tiedä, onko kukaan saanut häntä hermostumaan. Ainakaan hän ei sitä luultavasti myöntäsi, vaikka kiduttamalla sitä häneltä kysyttäisiin.
Rakkaat twitteristit, facebookistit ja muut someilijat, jotka satutte lukemaan tätä vuodatusta; En ole jättämässä somea. Minusta Facebook saa olla just niin härski kuin on ja jos joku viitsii pistää painetta sinne minun puolestani, niin OK. Kiitän siitä sitten joskus. Vaikka en ole jättämässä somea, haluan sanoa, että minulle tuli mitta täyteen kaikkia niitä kommentteja, joissa luullaan ihan liian paljon ilman parempaa tietoa. Niitä salaliittoteorioita, joissa jokainen keski-ikäinen mies on sisäsyntyinen sovinisti, oppimiskykyvytön ja säälittävä pelle, parhaat hetkensä ohittanut reliikki. Olen myös saanut ihan täyden annoksen kaikkia niitä asenteellisia, jotka ajatelevat, että jokaisessa poliitikossa, virkamiehessä, toimittajassa ja hyväntekijässä asuu piilossa oleva salaliitto. Desantti joka hymyilee pistäessään tikarilla ensin kylkeen ja sitten sydämeen.
Kerron teille kaikille, että elämä ei ole vihaamisen arvoinen. Elämä ei ole sen arvoinen, että luokittelee ihmiset hyviin ja pahoihin tuntematta heitä oikeasti. Eikä elämä ole sen arvoinen, että eri tavalla sanova tai eri tavalla ajatteleva kannattaa toivottaa omaan yksinäisyyteensä.
Me haluamme, että tämä maa kehittyy ja että tässä maassa sallitaan monenlaista ajattelua. Siksi esitän tämän purkauksen lopuksi toiveen: Jokainen joka haluaa, että huominen on tätä päivää parempi, voisi lopettaa vääristyneet asenteet.
Ne häiritsevät sitä hyvää, mitä sosiaalinen media ja sitä kautta yhteiskunnallinen keskustelu voi parhaimmillaan tarjota.
Kiitos teille kaikille, jotka olette antaneet minulle tilaisuuden nähdä jotakin erityistä. En katoa somesta, mutta jatkossa en aio enää osallistua kaikkiin keskusteluihin. Eihän siinä olisi kyllä mitään järkeäkään. Eli voi kai todeta, että välttämättömyys muuttuu vain hyveeksi.
Terveisin Pasi
Pasi Sillanpää
12/11/2018
