Luotettavuus ei takaa laatua mediassakaan
Niko Peltokangas
10/31/2018
Vastuullisen journalismin merkki lähti mediassa uudelle kierrokselle lokakuun ja marraskuun vaihteessa. Muistutuskampanjan videoissa esiintyy julkkiksia korostamassa journalistin ohjeisiin sitoutuneen median luotettavuutta.
”Oikean” median merkityksellisyydestä on vaikea sanoa mitään tuoretta ja ennenkuulematonta – eikä se ole välttämätöntäkään, sillä luotettavuus, kriittisyys ja avoimuus pitää todistaa muualla kuin kampanjakolumneissa. Muuten käy niin kuin Helsingin Sanomien lupaukselle lisätä naisten osuutta juttujensa henkilöistä: maaliskuussa alkaneen seurannan mukaan naisnimien osuus on jämähtänyt kolmeenkymmeneen prosenttiin.
Rajanveto aidon ja epäaidon journalismin välillä on ajankohtaista myös MV-sivustoa pyörittäneen Ilja Janitskinin vankilatuomion vuoksi. Rasismin, valheiden ja varastettujen juttujen julkaiseminen on kelvannut journalismiksi jopa joillekin oikean laidan kansanedustajille, joille se on ollut oiva väline trollata poliittisia vastustajiaan ja muuta mediaa.
Ehkä Janitskinin ja kumppaneiden tuomiot selventävät myös sitä ”vastuullista journalismia”. Kun lehti sitoutuu journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvostoon, sen edesottamuksia ei tarvitse ruotia ensisijaisesti käräjillä.
***
Kokosin Liberoon helmikuussa muutaman eri alan ihmisen neuvoja nuorille median kuluttajille. Parikin poliittista vaikuttajaa neuvoi nuorta lukijaa kiinnittämään huomiota siihen, kuka jutun on kirjoittanut ja mikä hänen vaikuttimensa mahtaa olla.
Minua tämä hieman yllätti, sillä olen tottunut pitämään uutisia ja artikkeleita pikemmin lehden linjan edustajina kuin yksittäisen toimittajan linjana. Mutta tottahan se on: haastateltavien ja muiden lähteiden valinta sekä taustalla vaikuttava politiikkakäsitys ovat myös toimittajan valintoja.
Uskoisin tämän kuvastavan myös median henkilöitymistä. Yleensä termi tarkoittaa politiikan korvaamista poliitikoilla ja monimutkaisten ilmiöiden typistämistä esimerkkihenkilöiksi, mutta toimittajien henkilöbrändit ovat yhtä lailla osa tätä kehitystä.
Yleisö myös luottaa toimittajiin enemmän kuin mediaan. Näin ainakin kertoo sanomalehtien maailmanjärjestön WAN-IFRAn julkaisema 70 maata kattava raportti. Sen mukaan 43 prosenttia yleisöstä luottaa mediaan, mutta 59 prosenttia luottaa yhä journalisteihin.
***
Suomessa luottamus uutismediaan on perinteisesti korkea. Heinäkuussa SuomiAreenassa haastateltu Ylen entinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen toppuutteli toimittajia tuudittautumasta tähän luottamukseen, sillä se kertoo journalismin laadusta vain se, että se riittää yleisölle. Toinen asia sitten on, onko luotettu journalismi hyvää.
Niko Peltokangas
10/31/2018