Lakko vei opiskelijoilta opetuksen – ja palkittiin vuoden tieteentekona
Mitä kovempaa lakko iskee, sitä tärkeämmän asian puolesta työntekijät lakkoilevat, kommentoi toimittaja Niko Peltokangas.
Niko Peltokangas
19.10.2018
Poliittisten lakkojen syksyssä nähtiin toisenlainen lakkouutinen, kun Tieteentekijöiden liitto palkitsi Helsingin yliopiston henkilöstön helmikuisen lakon Vuoden tieteentekona. Liitto kehuu työtaistelua henkilöstön yhteiseksi voimanponnistukseksi ja yhteisöllisyyden osoitukseksi.
Työtaisteluihin liittyy myös Vuoden tieteentekijän valinta, joka kohdistui Tampereen yliopiston lakkopäällikköön, historiantutkija Jussi Jaloseen. Perusteluissa kiitellään Jalosen aktiivista tiedottamista, jossa sanotaan kuvastuneen historiantutkijan perusteellisuus ja asioiden tarkka taustoitus.
Samaan aikaan, kun palkintoja julkistetaan Yliopistolaisten ay-voimaa -seminaarissa, odotellaan Teollisuusliiton lakkouutisia. Parinsadantuhannen jäsenen ammattiliitto suunnittelee lehtitietojen mukaan useamman päivän lakkoa, jolla se vastustaa hallituksen esittämää irtisanomislakia.
Maanantaille ja tiistaille on jo tiedossa julkisten alojen työntekijöitä edustavan JHL:n kaksipäiväinen lakko. Se on se, joka vie ruoat koululaisilta ja palvelutalojen vanhuksilta. Hieman Teollisuusliittoa pienempi JHL ei lakkoile koko jäsenistön voimin vaan töistä ovat poissa siivous-, kiinteistöhuolto- ja ruokapalvelualojen sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalvelujen henkilökunta.
Irtisanomislain vastustaminen on koulujen keittäjille niin tärkeää, että he jättävät jopa koululaiset ruokkimatta.
Julkiseen ruokahuoltoon vaikuttava lakko on herättänyt mediankin eri tavalla kuin teollisuuslaitoksia pysäyttäneet työtaistelut aiemmin syksyllä. Vanhan sanonnan mukaan sellaisella lakolla ei ole mitään vaikutusta, joka ei missään tunnu. Tämän on ymmärtänyt myös se kansanosa, joka ajaa poliittisten lakkojen rajoittamista ja lakkoilun siirtämistä työajalta vapaalle.
Niko Peltokangas
19.10.2018
