Lääkäreiden mielivalta hakkaa läpinäkyyvysjargonin
Niko Peltokangas
4/20/2018
Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen taival päättyi viime viikolla, kun se sai puolessa vuodessa vain 7 580 kannattajaa. Eduskuntakäsittelyyn olisi tarvittu 42 420 allekirjoitusta enemmän. Kansanedustajien sidosryhmätapaamisten julkistamista ajanut aloite sai alkunsa pian sen jälkeen, kun eduskunta pitkän vääntämisen jälkeen suostui luovuttamaan tiedot ulkopuolisista vierailijoistaan pyynnöstä yhdeltä päivältä kerrallaan.
Jos tällaisella kokoonpanolla ei tulosta synny, niin millä sitten?
Olitko sinä kuullut tästä aloitteesta? Kannatuslukujen valossa et välttämättä ollut, mutta aloitteen tukijoita tarkastellessa se tuntuu melko oudolta. Nimensä tukijalistaan ovat antaneet muun muassa SAK ja muut työntekijöiden keskusliitot, pari keskeistä opiskelija- ja nuorisojärjestöä sekä yhdeksän tunnettua viestintätoimistoa Miltton Networksia ja Ellun Kanoja myöten. Jos tällaisella kokoonpanolla ei tulosta synny, niin millä sitten?
Samaan aikaan eräs toinen aloite keräsi vaadittavan kannatuksen vain kolmessa kuukaudessa. Oululaisen Pertti Latvalan perustama aloite vaatii, että vakuutuslääkäreiltä poistetaan ”mielivaltainen oikeus” kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.
Olitko kuullut tästä kansalaisaloitteesta mitään? Minä en ollut kuullut ennen kuin sen uutisoitiin saavuttaneen 50 000 tukijan rajan. Myöhemmin olen lukenut, että aloite sai nostetta ainakin kansanedustaja Harry Harkimon (kok) kirjoittelusta. Aihe ei ole minulle mitenkään henkilökohtainenkaan.
KAMPANJALLA ON MERKITYSTÄ
Kansalaisaloitteista voi oppia jotain vertailemalla näitä kahta aloitetta. Miksi vähäeleinen kapina vakuutuslääkäreitä vastaan sai kansan taakseen, mutta ammattilobbareiden tukema demokratia-aloite ei?
Lobbausaloitteen tekijät arvelevat omasta puolestaan, että lobbausrekisteri on aiheena abstraktimpi kuin moni paremmin menestyvä aloite. Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen myöntää myös, että kampanjointia ja viestintää olisi voinut tehdä paremmin. Hän uskoo kuitenkin, että aloite auttoi nostamaan aiheen esille.
Kansalaisaloitteista opinnäytetyön kirjoittanut Juuso Aromaa antoi vinkkejä kansalaisaloitteen tekijöille talvella toimittamassani Liberon numerossa. Hän kehottaa tarttumaan hyvin kirjoitetulla aloitteella selkeään epäkohtaan, keräämään laajan kampanjakoalition, panostamaan allekirjoituspiikkejä tuottaviin huippupäiviin ja valmistautumaan siihen todennäköiseen vaihtoehtoon, että nimiä ei kerry tarpeeksi tai eduskunta ei ainakaan aloitetta hyväksy.
Aromaa korostaa myös kampanjan merkitystä ja sanoo sen olevan vähintään yhtä tärkeä kuin itse aloitteen. ”Tärkeintä on, että kampanja markkinoi aloitetta ja tuottaa helposti omaksuttavaa, kiinnostavaa ja perusteltua tietoa aloitteesta.”
PERTTI VS. ASIANTUNTIJAPERTIT
Vakuutuslääkärialoitteen puolesta ei kummemmin kampanjoitu, mutta sen suosion salaisuus lienee samoissa syissä, joiden vuoksi aloite meni minulta kokonaan ohi. Se puuttuu aiheeseen, joka on koskettanut henkilökohtaisesti monia ihmisiä. Kun siitä tehdään juttuja lehtiin, haastateltavana on työtapaturmassa vammautunut Pertti. Samalla aloite puhuu hannukarpomaista ”pienen ihmisen” kieltä vastuuttomista lääkäreistä, joilla on mielivaltainen oikeus antaa lausuntoja.
Lobbausaloite puolestaan puhuu läpinäkyvyydestä, mikä on nykyaikaista poliittista jargonia sakeimmillaan. Aloitetta eivät tukeneet räyhäkkäät hannukarpot vaan huonosti samaistuttavat organisaatiot eliitin liepeiltä. Haastatteluja antoivat vaikeasti nimettyjen yhdistysten asiantuntijapertit pienellä p:llä.
Viestintätoimistoille ja lobbausjärjestöille riittää, että niiden nimi näkyy hyvän asian yhteydessä.
Ennen kaikkea hyvään kampanjaan kuuluu yhteistyötahojen sitouttaminen konkreettiseen kampanjointiin. Nimekkäiden tukijoiden ei nähty käyttävän lobbauseurojaan tämän aloitteen puolesta, ehkä koska ei pyydetty tai koska heidän ei vain tarvinnut. Viestintätoimistoille ja lobbausjärjestöille riittää, että niiden nimi näkyy hyvän asian yhteydessä, eikä aloitteen menestyksellä ole niille sen kummempaa arvoa.
Työ aloitteen puolesta ei lopu siinä vaiheessa, kun eduskuntakynnys ylittyy. Vain kaksi kansalaisaloitetta – aloitteet tasa-arvoisesta avioliittolaista ja äitiyslaista – on onnistunut muuttamaan lainsäädäntö. Voi siis sanoa, että on paljon helpompi vakuuttaa 50 000 kansalaista kuin 200 kansanedustajaa. Sen viestintätoimistot taitavat yhä osata.
Korjattu kirjoitusvirheitä 21.4.2018 klo 10.
Niko Peltokangas
4/20/2018