Lämpenevän ilmaston uudet eläimet
Elina Venesmäki
7/11/2017
Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti. Se tarttuu hyvin helposti, ja sitä on löydetty laheltä Suomea, muun muassa Virosta. Suomesta tautia ei ole löydetty – ja viranomaiset pyrkivät estämään sen leviämisen tänne.
Afrikkalainen sikarutto on sinnikäs tauti, ja se leviää jopa pakastetusta lihasta. Siksi villisianlihatuotteiden tuonti Virosta on kielletty.
Tänä keväänä maa- ja metsätalousministeriö suunnitteli myös sikojen ulkona pitämisen kieltoa taudin leviämisen estämiseksi. Tämä herätti paljon kritiikkiä ja olisi muun muassa lopettanut mahdollisuudet luomutuotantoon.
Tauti on kuitenkin jo lähellä Suomea, ja ilmastonmuutoksen eteneminen lisää sen leviämisriskiä entisestään.
Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että villisika on levinnyt Suomeen kaakkoisrajan kautta, mutta Suomenlahden saarilta on jo joskus löytynyt hukkuneita villisikoja, jotka ovat luultavasti yrittäneet uida tänne Virosta.
”Ei niitä taida kukaan tänne kaivata, afrikkalaisen sikaruton takia”, Henttonen sanoo.
Sika tonkii kärsällään maata, ja sille talvinen maan jäätyminen on ongelma. Paksu lumipeite haittaa villisian liikkumista. Mitä vähälumisempia ja lämpimämpiä talvet ovat, sen houkuttelevampi uusi alue on sioille.
Leviääkö rabies, yleistyvätkö punkit?
Muuttajien pelätään tuovan tänne muitakin tauteja. Ilmaston lämmetessä supikoira- ja kettukannat runsastuvat. Näiden koiraeläinten runsastuminen lisää rabieksen eli vesikauhun leviämisen riskiä. Kettu ja supikoira voivat levittää myös myyräekinokokkia, joka on Keski-Euroopassa ja Baltiassa yleinen. Myyräekinokokki aiheuttaa ihmiselle maksasairauden, joka voi johtaa kuolemaan. Suomessa tätä loista ei ole vielä tavattu.
Valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat jo levinneet laajalti Suomessa. Niitä on tosin tuotu tänne jo aiemminkin. Valkohäntäpeuraa toivat “lahjaksi ja maan kaunistukseksi” 1930-luvulla amerikansuomalaiset, metsäkauris on levinnyt luontaisesti Pohjanlahden ympäri ja kaakosta, mutta sen levi-ämistä autettiin aikoinaan siirtoistutuksilla.
Kauniita nämä eläimet ovat toki, mutta niiden mukana myös punkit yleistyvät entisestään, koska kauriit ja peurat ovat punkkien väli-isäntiä, joiden verta punkit tarvitsevat lisääntyäkseen. Aitauskokeilla muun muassa Hollannissa on osoitettu, että kauriista vapailla alueilla punkkimäärät vähenevät.
Myös tuhohyönteiset ja tuholaissienet, kuten kuusia vahingoittava kirjanpainajakuoriainen, hyötyvät entistä lämpimämmistä keväistä ja kesistä.
Yhä useammat linnut jäävät talveksi
Myös muuttolinnut saapuvat Suomeen yhä varhemmin keväällä. Kuluneen 35 vuoden aikana lintujen kevätmuutto on aikaistunut huomattavasti.
Nopeimmin aikaistaneet lajit ovat täällä yli kolme viikkoa aiemmin kuin ennen, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Lehikoinen tutkii etenkin lintujen reaktioita ilmastonmuutokseen. Suomessa harrastajat ovat keränneet tietoja lintujen runsauksista jo pitkään – varhaisimmat aineistot ovat 1950-luvulta.
Etenkin vesilinnut, kuten laulujoutsen ja merihanhi, ovat täällä useita viikkoja aiemmin kuin ennen, koska Itämeri ei ole enää niin jäässä talvella kuin 1980-luvulla.
Linnut alkavat myös pesiä aiemmin kuin ennen, ja yhä useampi lintu jää tänne talveksi. Lehikoinen kertoo, että vielä 1980-luvulla tukkasotkia talvehti Suomessa vain kymmeniä. Nyt talvehtijoita on jo 60 000. Suomeen on tänä aikana saatu myös noin kymmenen uutta lajia: esimerkiksi sitruunavästäräkki, pähkinänakkeli ja pikkukultarinta.
Kun lintujen levinneisyysalue muuttuu, suojelualueet eivät välttämättä pysy ajan tasalla. Lehikoisen mukaan Suomessa perustetut Euroopan unionin suojelualueiden rajaukset perustuvat 1980- ja 1990-lukujen aineistoon.
Kuva: pähkinänakkeli
Porojen ja jänisten olot vaikeutuvat
Monille kotoperäisille lajeille uudenlaiset olot ovat vaikeita. Pohjoisessa Suomessa lumi sulaa nykyään aina välillä talvisin ja jäätyy sitten. Jäkälä jää jääkannen alle, ja jään alta porojen on vaikea löytää ruokaa. Jääkannen alla jäkälä myös homehtuu helposti.
Myös talvikarvaan vaihtavat lajit ovat vaikeuksissa. Suomessa esimerkiksi jäniksen kanta on laskenut voimakkaasti. Valkoiseen turkkiin talvella vaihtava jänis erottuu lumettomassa maastossa selvästi, eikä se pysty enää suojautumaan värinsä turvin niin kuin aiemmin.
Toki tulokkaat tietävät myös uudenlaista kilpailua elintilasta. Samaan tapaan kuin lupiinit ovat vallanneet tienpientareet kotimaisilta niittykukilta, myös tulokaseläinlajit uhkaavat alkuperäisiä lajeja.
Osa lajeista toki sulautuu tänne sopuisastikin. Esimerkiksi fasaani on aikanaan tuotu Kiinasta.
Editointi: Terhi Hautamäki
Elina Venesmäki
7/11/2017
