Perinteisen rakentamisen uusi tuleminen

Joka kymmenennessä suomalaiskodissa on vakavia ongelmia sisäilman kanssa. Korjaustarpeessa tai purkukunnossa on yli tuhat koulua. Arvioiden mukaan tuhannet ovat sairastuneet sisäilmaongelmien vuoksi. Syitä sairastumisille haetaan niin huonosta rakentamisesta kuin rakennusmateriaalien kemikaaleista, joiden vaikutuksia ei täysin tunneta. Nyt mallia rakentamiseen haetaan ajalta, jolloin rakennukset tehtiin luonnollisista materiaaleista ja sisäilmaongelmia ei tunnettu.

Avatar

Otto Kronqvist

8/16/2017 · Lukuaika 5 min

Jutun kuva

”Meille luonnollinen rakentaminen tarkoittaa sitä, että kun rakennus joskus palaa tai romahtaa maan tasalle, kaikki materiaalit palaavat sellaisenaan luontoon”, selittää Natural Building Companyn toimitusjohtaja Paul Lynch. Yritys on yksi harvoista Suomessa toimivista luonnollisiin materiaaleihin erikoistuneista rakennuttajista. ”Selvitämme rakennusmateriaaleja valittaessa, onko synteettisille rakennusaineille olemassa luonnollisia vaihtoehtoja - sellaisia, joiden käytön määräykset sallivat.”

Natural Building Company käyttää rakennuksissaan muun muassa olkieristeitä. Lattiat on usein tehty savesta. Yritys suunnittelee ja rakennuttaa taloja, joissa käytetään vain muutamaa materiaalia. ”Ennen vanhaan rakentamisessa onnistuttiin, koska tietotaito oli kertynyt satoja vuosia ja materiaaleja oli vain kourallinen. Rakennukset tehtiin lähinnä puuhirrestä, kivestä ja sammaleesta. Nykyaikaisissa rakennuksissa materiaaleja saattaa olla satoja ja niiden yhdistely onnistuneesti on vaikeaa”, selittää yrityksen arkkitehti Kati Juola.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mistä rakennusten huono sisäilma johtuu. Eräiden asiantuntijoiden mukaan kiire ja kustannuspaineet vaikuttavat rakentamisen laatuun. Betonielementeille ei anneta tarpeeksi aikaa kuivua, mikä kerryttää kosteutta rakenteisiin. Tämä taas antaa homeitiöille otolliset kasvuolosuhteet.

Dynaamiset Rakenteet ry:n toiminnanjohtaja Juho Laaksonen muistuttaa, että sisäilmaongelmien taustalla ei aina ole home: ”Sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin liitetään aina home, vaikka todellisuudessa sisäilman laatuun vaikuttavat muutkin tekijät, kuten ilman lämpötila ja kosteus. Sisäilmaongelman muodostumiseen riittää se, että sisäilma on liian kuivaa ja materiaaleista alkaa irrota pölyä.”

Laaksosen mukaan erot sisäilmassa liittyvät ennen muuta rakennusmateriaaleihin. Esimerkkinä hän mainitsee rakennusvaiheessa kostean betonin päälle liimatun muovimaton. Maton ja betonilattian väliin jäävä kosteus aiheuttaa kemiallisen reaktion, joka vaikuttaa sisäilman laatuun huonontavasti. Laaksonen näkee, että kyse on ennen muuta erilaisten kemikaalien yhteisvaikutuksesta. 

Laaksosen väitettä kemikaalien yhteisvaikutuksesta on vaikea todentaa tieteellisesti, sillä kaikki samoissa tiloissa oleilevat eivät oireile. Jani Kaaro kirjoitti keväällä Rapportiin sisäilmaongelmien todentamisen vaikeudesta: ”Jos yksi ryhmä havaitsee, että huoneilman myrkyt korreloivat oireiden kanssa, mutta toinen ryhmä ei löydä merkitseviä eroja geeniaktiivisuudessa oireilevien ja oireettomien välillä, ristiriita on ilmeinen. Onko toinen ryhmä enemmän oikeassa kuin toinen?”

Sisäilmaongelmat ovat silti totisinta totta. Eniten asiaa on tutkittu suomalaisissa kouluympäristöissä. Tiede-lehden artikkelin mukaan niin sanottua homekoulua käyvillä lapsilla on kolminkertainen määrä hengitystieongelmia ja tuplasti enemmän lääkärikäyntejä ja antibioottikuureja kuin terveessä rakennuksessa opiskelevilla. Oireet häviävät, mikäli mikrobipitoisuudet saadaan laskemaan remontin avulla. 



Savilattia Hankoniemen koulussa remontin jälkeen. Kuva: Johanna Rautkoski

Niin tai näin, monissa kunnissa ei olla jääty odottelemaan tieteellistä läpimurtoa sisäilmaongelmien todentamisessa. Pudasjärveläiset kyllästyivät jatkuviin sisäilmaoireisiin ja rakennuttivat uuden koulukampuksen hirrestä. Rehtori Mikko Lumpeen mukaan uuden koulurakennuksen myötä henkilökunnan ja oppilaiden sisäilmaongelmat vähenivät merkittävästi

Pudasjärven hirsikoulu rakennettiin niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa rakentaja vastaa 25 vuoden ajan koulun hoidosta ja ylläpidosta. Toiveena on, että koulu pysyisi pystyssä ainakin 150 vuotta.

Juho Laaksonen on vakuuttunut puurakentamisen hyödyistä niin sisäilman kuin kestävyydenkin osalta. "Puuhun sitoutunut energiamäärä ei luo suurta painetta purkaa sitä pois. Betoni esimerkiksi kovettuu noin sata vuotta ja alkaa sitten hiljalleen murentua", Laaksonen selittää. Puurakenteilla ei periaatteessa ole käyttöikään liittyviä rajoitteita. Laaksonen nostaa esimerkiksi Norjan vanhat puukirkot. Kirkkoja on käytetty rajuissa ilmasto-olosuhteissa satoja vuosia ja osa niistä on edelleen aktiivisessa käytössä.

Myös muualla maailmassa on esimerkkejä puurakentamisen kestävyydestä. Muun muassa Kiina, Japani ja Nepal ovat tunnettuja ikivanhoista puurakenteisista temppeleistään. Kiinassa yhteen lukittuvat puurakenteet ovat vuosituhansia vanha keksintö. Tämä vain kitkaan ja painovoimaan luottava rakennustapa tekee temppeleistä erittäin vakaita. Maanjäristyskokeissa samalla mallilla rakennettujen kopioiden on huomattu kestävän valtavia järistyksiä hajoamatta.

 

TULEVAISUUS VAAKALAUDALLA

Miksi luonnollinen rakentaminen ei ole yleisempää? Yleinen käsitys on, että rakentaminen luonnollisista materiaaleista on kallista ja vaikeampaa säädösten vuoksi. Yhdysvaltojen Keskilännessä kasvanut ja sittemmin Suomeen muuttanut Eric Puro on rakentanut eri kokoluokan projekteja luonnollisista materiaaleista useissa maissa. Hänen mielestä Suomessa on poikkeuksellisen hyvät olosuhteet luonnolliselle rakentamiselle.

”Useimmissa maissa säädökset ovat todella joustamattomia. Suomessa on pitkät perinteet esimerkiksi hirsirakentamisesta ja ruo’on käyttämisestä kattomateriaalina. Olen ollut mukana monissa rakennusprojekteissa ja keskusteluyhteys rakennustarkastajiin on aina ollut mutkaton”, Puro myhäilee. Hänelle on tärkeää, että jo hyväksyttyihin suunnitelmiin voi tehdä muutoksia rakennusvaiheessa, toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. 



Rakentaja Eric Puro asentamassa ruokokattoa. Kuva: James Self

Natural Building Companyn Paul Lynch painottaa ammattimaisuutta kaikissa rakentamisen vaiheissa. Jos rakennukset suunnitellaan ja tehdään huolella, ongelmia ei synny. Silti rakennustarkastajat eivät joskus tahdo ottaa riskejä, erityisesti suuremmissa kaupungeissa. ”Maaseudulla ollaan myötämielisempiä, varsinkin kun meillä on esittää tutkimustietoa luonnollisen rakentamisen hyödyistä.” Lynch on huomannut, että kysymys ei ole säädöksistä vaan asenteista, jotka ovat suuressa muutoksessa.

Arkkitehti Kati Juolan mukaan luonnollinen rakentaminen alkaa olla varteenotettava vaihtoehto myös tavallisille kuluttajille. Kun kysyntä lisääntyy, myös teknologiset innovaatiot luonnollisen rakentamisen saralla lisääntyvät. ”Nykyään esimerkiksi puusta tehdään sertifioituja korkean teknologian tuotteita, joissa ei käytetä liimoja tai muita kemikaaleja.” 

Juolan mukaan luonnollinen rakentaminen ei tule kalliimmaksi kuin tavanomainen jos otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari. Tähän saattaa tulla muutos tulevaisuudessa kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten myötä. Vaatimukset koskevat ennen muuta julkisia rakennuksia.

Ympäristöministeriön valmistelemassa vuoden 2018 määräyksessä energiatehokkuusvaatimuksia ollaan laittamassa uusiksi. Lausuntoluonnoksessa energiatehokkuusvaatimuksia on kiristetty yli 50 prosenttia. Tämä vaatii paksuntamaan hirsiseiniä ulkoseinien energiatehokkuuden lisäämiseksi. Toteutuessaan uudet energiamääräykset lisäisivät rakentamisen kustannuksia merkittävästi.

Jo edesmenneen tekniikan emeritusprofessori Matti Ollilan kritiikki kohdistui vuosien ajan energiamääräysten liian tiukkaan tulkintaan. Muutama vuosi sitten Rakennuslehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Ollila väittää, että pelkästään talon rakentaminen pullotiiviiksi edellyttää rakentamistapoja, jotka syövät energiaa. Määräysten mukaan sisäilman tulisi vaihtua joka toinen tunti. Näin taloon tuodaan ulkopuolelta ilmaa, joka joudutaan talvella lämmittämään ja kesällä jäähdyttämään.

Ollilan mukaan tiiviiksi rakennetuissa ja koneellisesti ilmastoiduissa taloissa energiansäästö on parhaimmillaankin marginaalista. Säästöä tulee sitä vähemmän mitä useammin rakennukset joutuvat remonttiin sisäilmaongelmien vuoksi. Kirjoituksessaan Ollila painottaa painovoimaisen ilmanvaihdon hyötyjä ja uskoo homeongelmien johtuvan juuri koneellisesta ilmastoinnista. ”Tiettävästi Ruotsissa ja monissa muissa EU-maissa on päätetty säilyttää koulujen luonnollinen ilmanvaihto ja näin vältetty homeongelmat. Samanlaista järjenkäyttöä määräysten tulkinnassa tulisi meilläkin harrastaa”, Ollila lataa.

Rakentaja Eric Puro on huolissaan uusien määräysten sijaan rakennustaidon katoamisesta. ”Puurakentamisen saralla tilanne on hyvä, mutta joidenkin rakennustekniikoiden taitajat ovat todella harvassa.” Purolle yksittäisistä materiaaleista rakkain on järviruoko. Se on moneen taipuva rakennusmateriaali, joka kestää vaihtelevia olosuhteita ja oikein rakennettuna pysyy pystyssä jopa sata vuotta.

Suomessa järviruokoa hyödynnetään rakennusmateriaalina vähän, vaikka sitä kasvaa lähes kaikkialla. Keski-Euroopassa kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa. Saksalaiset asennuttavat ruokokattoja jopa moderneihin luksustaloihin.



Puro toivoo, että luonnolliset materiaalit yleistyisivät rakennustyömailla, jotta tietotaito säilyy myös tuleville sukupolville. ”Esimerkiksi ruokokattoihin liittyvää osaamista on Suomessa itseni lisäksi vain yhdellä henkilöllä. Jos sattuisimme samaan auto-onnettomuuteen, tuo taito katoaisi iäksi.” 

Avatar

Otto Kronqvist

8/16/2017 · Lukuaika 5 min

Muita juttuja toimittajalta