Perinteisen rakentamisen uusi tuleminen
Joka kymmenennessä suomalaiskodissa on vakavia ongelmia sisäilman kanssa. Korjaustarpeessa tai purkukunnossa on yli tuhat koulua. Arvioiden mukaan tuhannet ovat sairastuneet sisäilmaongelmien vuoksi. Syitä sairastumisille haetaan niin huonosta rakentamisesta kuin rakennusmateriaalien kemikaaleista, joiden vaikutuksia ei täysin tunneta. Nyt mallia rakentamiseen haetaan ajalta, jolloin rakennukset tehtiin luonnollisista materiaaleista ja sisäilmaongelmia ei tunnettu.
Otto Kronqvist
8/16/2017
”Meille luonnollinen rakentaminen tarkoittaa sitä, että kun rakennus joskus palaa tai romahtaa maan tasalle, kaikki materiaalit palaavat sellaisenaan luontoon”, selittää Natural Building Companyn toimitusjohtaja Paul Lynch. Yritys on yksi harvoista Suomessa toimivista luonnollisiin materiaaleihin erikoistuneista rakennuttajista. ”Selvitämme rakennusmateriaaleja valittaessa, onko synteettisille rakennusaineille olemassa luonnollisia vaihtoehtoja - sellaisia, joiden käytön määräykset sallivat.”
Natural Building Company käyttää rakennuksissaan muun muassa olkieristeitä. Lattiat on usein tehty savesta. Yritys suunnittelee ja rakennuttaa taloja, joissa käytetään vain muutamaa materiaalia. ”Ennen vanhaan rakentamisessa onnistuttiin, koska tietotaito oli kertynyt satoja vuosia ja materiaaleja oli vain kourallinen. Rakennukset tehtiin lähinnä puuhirrestä, kivestä ja sammaleesta. Nykyaikaisissa rakennuksissa materiaaleja saattaa olla satoja ja niiden yhdistely onnistuneesti on vaikeaa”, selittää yrityksen arkkitehti Kati Juola.
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mistä rakennusten huono sisäilma johtuu. Eräiden asiantuntijoiden mukaan kiire ja kustannuspaineet vaikuttavat rakentamisen laatuun. Betonielementeille ei anneta tarpeeksi aikaa kuivua, mikä kerryttää kosteutta rakenteisiin. Tämä taas antaa homeitiöille otolliset kasvuolosuhteet.
Dynaamiset Rakenteet ry:n toiminnanjohtaja Juho Laaksonen muistuttaa, että sisäilmaongelmien taustalla ei aina ole home: ”Sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin liitetään aina home, vaikka todellisuudessa sisäilman laatuun vaikuttavat muutkin tekijät, kuten ilman lämpötila ja kosteus. Sisäilmaongelman muodostumiseen riittää se, että sisäilma on liian kuivaa ja materiaaleista alkaa irrota pölyä.”
Laaksosen mukaan erot sisäilmassa liittyvät ennen muuta rakennusmateriaaleihin. Esimerkkinä hän mainitsee rakennusvaiheessa kostean betonin päälle liimatun muovimaton. Maton ja betonilattian väliin jäävä kosteus aiheuttaa kemiallisen reaktion, joka vaikuttaa sisäilman laatuun huonontavasti. Laaksonen näkee, että kyse on ennen muuta erilaisten kemikaalien yhteisvaikutuksesta.
Laaksosen väitettä kemikaalien yhteisvaikutuksesta on vaikea todentaa tieteellisesti, sillä kaikki samoissa tiloissa oleilevat eivät oireile. Jani Kaaro kirjoitti keväällä Rapportiin sisäilmaongelmien todentamisen vaikeudesta: ”Jos yksi ryhmä havaitsee, että huoneilman myrkyt korreloivat oireiden kanssa, mutta toinen ryhmä ei löydä merkitseviä eroja geeniaktiivisuudessa oireilevien ja oireettomien välillä, ristiriita on ilmeinen. Onko toinen ryhmä enemmän oikeassa kuin toinen?”
Sisäilmaongelmat ovat silti totisinta totta. Eniten asiaa on tutkittu suomalaisissa kouluympäristöissä. Tiede-lehden artikkelin mukaan niin sanottua homekoulua käyvillä lapsilla on kolminkertainen määrä hengitystieongelmia ja tuplasti enemmän lääkärikäyntejä ja antibioottikuureja kuin terveessä rakennuksessa opiskelevilla. Oireet häviävät, mikäli mikrobipitoisuudet saadaan laskemaan remontin avulla.
Savilattia Hankoniemen koulussa remontin jälkeen. Kuva: Johanna Rautkoski
Niin tai näin, monissa kunnissa ei olla jääty odottelemaan tieteellistä läpimurtoa sisäilmaongelmien todentamisessa. Pudasjärveläiset kyllästyivät jatkuviin sisäilmaoireisiin ja rakennuttivat uuden koulukampuksen hirrestä. Rehtori Mikko Lumpeen mukaan uuden koulurakennuksen myötä henkilökunnan ja oppilaiden sisäilmaongelmat vähenivät merkittävästi.
Pudasjärven hirsikoulu rakennettiin niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa rakentaja vastaa 25 vuoden ajan koulun hoidosta ja ylläpidosta. Toiveena on, että koulu pysyisi pystyssä ainakin 150 vuotta.
Otto Kronqvist
8/16/2017
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.