Suomenpystykorvan jalostus on muinaisen kulttuuriperinnön vaalimista — Tutun oloinen koira tulee vastaan kansanrunoissa ja kalliomaalauksissa
Suomen Pystykorvajärjestö valvoo, että kansalliskoira säilyy terveenä myös tuleville sukupolville. Rodun geenipohja kapenee helposti liikaa, jos jalostukseen valitaan vain huippuyksilöitä.
Kun koirat kisaavat metsästystaidoissa, tarvitaan kokemusta ja hyvää tuuriakin.
Haukku-ottelu kokoaa vuosittain maan parhaat suomenpystykorvat haukkumaan metsoja, teeriä ja pyitä. Kun lintu pyrähtää oksalle pakoon, koiran tehtävä on pitää se haukkumalla puussa kunnes isäntä tai emäntä on ryöminyt vaivihkaa näköetäisyydelle. Kisoissa lintua ei ammuta, mutta metsästäjä käy toteamassa haukun kohteen.
Piireissä sanotaan, että suomenpystykorvan hännän liike ”lumoaa linnun puuhun”.
— Tämmöinen näkemys on tosiaan syntynyt, sanoo Haukku-otteluiden ylituomarina toiminut Antti Aarnio.
— En osaa kuvailla linnun tunne-elämää, mutta kyllä sellainen lumovaikutus ihmiselle tulee, hän naurahtaa.
Aarniolle on jäänyt kisoista päällimmäiseksi mieleen tapahtuman hieno henki.
— Ottelussa ollaan ylpeitä siitä, että meillä on vielä tänäkin päivänä mukana tämmöinen koira, joka on ammoisista ajoista pitänyt Suomen heimoa tavallaan pystyssä. On voimakas tunne, että me vaalimme ottelussa kansallista kulttuuriamme, Aarnio selittää.
Haukku-ottelussa on kyse ikivanhan perinteen ylläpidosta. Rodun historia tekee selväksi, että se kytkeytyy tiiviisti Suomen kansan tarinaan. Suomenpystykorva on valittu syystä Suomen kansalliskoiraksi.
SUPISUOMALAINEN KOIRA
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.