Orhihörhöpörhö sai geenilotossa snautseriparran — Suomen pinserien kapea perimä rikastuu risteytysten myötä
Kun Yarracitta Ipanapapanetta antautui kevyeen flirttiin eksoottisen muukalaisen kanssa, hetki oli käänteentekevä koko rodulle. Balthasar vom Achterpläzchen ei ollut mikään peruspinseri, vaan komea parrakas snautseri. Nämä vuoden 1997 sokkotreffit avasivat uuden aikakauden kotimaisen koiranjalostuksen historiassa. Pinserin ja snautserin astuttaminen oli modernin ajan ensimmäinen roturisteytys Suomessa.
Risteytyksistä on sittemmin tullut tärkeä keino koirien jalostuksessa. Niiden avulla parannetaan rotujen ominaisuuksia, laajennetaan perimän monimuotoisuutta ja karsitaan sairauksia. Pinserit ry:n puheenjohtaja Auli Haapiainen-Liikanen kertoo, että 1990-luvulla alkanut kokeilu tarjosi arvokkaita oppitunteja.
Uraauurtavasta risteytysohjelmasta laadittua raporttia on vaikea lukea vakavalla naamalla, kun koirien nimet varastavat huomion. Kahden rodun yhdistelmänä syntyi sellaisia omintakeisia yksilöitä kuin Originellimolli ja Outotummagimma. Kun risteytysohjelman seuraava sukupolvi syntyi, sukutauluun lisättiin muun muassa Nöpölöppönen ja Eppuhuippuheppu.
Velmu söpöily ja on ihan tavallista koirien virallisissa nimissä, kertoo Haapiainen-Liikanen.
Hän sanoo, että erirotuisten koirien risteyttäminen oli arvaamatonta lottoa. On mahdotonta hallita sitä, millaisia yhdistelmiä ominaisuuksista syntyy.
