Kilpajuoksu lautaselle – pelastuuko maailma uuselintarvikkeilla?
Tulevaisuuden ravintola suosittelee alkupalaksi hunajalla maustettua sirkkaa. Jalat on poistettu valmistusvaiheessa, tietysti. Pääruoaksi on omassa laboratoriossamme kasvatettu, täysin keinotekoinen pihvi, jonka kantasolut on viritetty tuottamaan huipputerveellisiä rasvahappoja. Oletteko valmiita tilaamaan? Tai ehkä haluatte miettiä vielä hetken?
Kun matkustaa junalla Amsterdamista Maastrichtiin, Etelä-Hollantiin ymmärtää hyvin, miksi keinoliha keksittiin täällä. Tiheään asutussa ja rakennetussa maassa ei ole tilaa paisuttaa karjamäärää. Ei ainakaan moninkertaiseksi eikä niin, että eläimillä olisi mahdollisuus laiduntaa koko pitkä kesä tai käyttäytyä muuten lajityypillisesti.
Professori Mark Post tarkastaa lihassolujen kasvuvaiheen mikroskoopin näytöltä laboratoriossaan Maastrichtissa.
"Käytämme 70 prosenttia maatalouden kapasiteetista lihan tuottamiseen. WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2050 lihaa syödään 50 prosenttia enemmän kuin nyt. Nykymenetelmillä se ei yksinkertaisesti ole mahdollista", sanoo keinolihan keksijä, Maastrichtin yliopiston fysiologian professori Mark Post.
Post puhuu lihantuotannosta globaalissa mittakaavassa. Hän työskenteli aiemmin lääketieteen tutkijana ja kehitti ohitusleikkauksissa käytettävien verisuonten laboratoriokasvatusta, mutta aloitti työn keinolihan parissa vuonna 2008. Ruoalla on hänen mukaansa nyt paljon merkittävämpi vaikutus yhteiskuntaan kuin lääketieteen sovelluksilla.
"Kaikki tietävät, että lihantuotannon tehostaminen heikentää eläinten hyvinvointia. Ihmiset vain yrittävät olla ajattelematta sitä. Tiedämme myös, että nautakarjat tuottavat 15–20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Se on paljon. Haluaisimme pienentää noita lukuja."
