Kilpajuoksu lautaselle – pelastuuko maailma uuselintarvikkeilla?
Marjatta Sihvonen
5/20/2017
Kun matkustaa junalla Amsterdamista Maastrichtiin, Etelä-Hollantiin ymmärtää hyvin, miksi keinoliha keksittiin täällä. Tiheään asutussa ja rakennetussa maassa ei ole tilaa paisuttaa karjamäärää. Ei ainakaan moninkertaiseksi eikä niin, että eläimillä olisi mahdollisuus laiduntaa koko pitkä kesä tai käyttäytyä muuten lajityypillisesti.
Professori Mark Post tarkastaa lihassolujen kasvuvaiheen mikroskoopin näytöltä laboratoriossaan Maastrichtissa.
"Käytämme 70 prosenttia maatalouden kapasiteetista lihan tuottamiseen. WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2050 lihaa syödään 50 prosenttia enemmän kuin nyt. Nykymenetelmillä se ei yksinkertaisesti ole mahdollista", sanoo keinolihan keksijä, Maastrichtin yliopiston fysiologian professori Mark Post.
Post puhuu lihantuotannosta globaalissa mittakaavassa. Hän työskenteli aiemmin lääketieteen tutkijana ja kehitti ohitusleikkauksissa käytettävien verisuonten laboratoriokasvatusta, mutta aloitti työn keinolihan parissa vuonna 2008. Ruoalla on hänen mukaansa nyt paljon merkittävämpi vaikutus yhteiskuntaan kuin lääketieteen sovelluksilla.
"Kaikki tietävät, että lihantuotannon tehostaminen heikentää eläinten hyvinvointia. Ihmiset vain yrittävät olla ajattelematta sitä. Tiedämme myös, että nautakarjat tuottavat 15–20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Se on paljon. Haluaisimme pienentää noita lukuja."
UUSI ASETUS AVAA MARKKINAT
Alalla kilpaillaan kovaa. Lihaa korvaavia, ilmastoystävällisiä proteiinilähteitä koodataan lukuisten muidenkin tutkijoiden pöydillä. Kun Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen uudistus astuu voimaan 1.1.2018, ruokainnovoijat ovat valmiina.
Keinoliha, hyönteisproteiini ja muut uutuudet eivät kuitenkaan ilmaannu kauppojen hyllyihin heti vuoden alussa. Tuon päivämäärän jälkeen voi vasta hakea Euroopan komissiolta lupaa markkinoida elintarvikkeita, joita ei ole Euroopassa aiemmin käytetty.
Post ei ole huolissaan keinolihan lupaprosessista. Markkinoilla jo olevien kasvisproteiinien etumatkakaan ei hänen mukaansa ratkaise, mitä tulevaisuudessa syödään.
"Kasvipohjaisten proteiinien kehittäjillä on ollut vuosikymmeniä aikaa tehdä lihan korvaava tuote, mutta ei siellä ole kovin paljon saatu aikaiseksi. Tuotteita ei ole vielä riittävästi, ja pahoin pelkään, että niitä ei tule markkinoille tarpeeksi nopeasti", Post sanoo ja viittaa lihan kulutuksen nopeaan lisääntymiseen etenkin kehittyvissä maissa.
Postin keinoliha kasvatetaan naudan kantasoluista.
"Tämä on ainoa teknologia, jolla voidaan tehdä naudan lihaskudosta. Sitä ihmiset haluavat. Olemme koukussa lihaan."
YÖK, EI KIITOS
Ensimmäinen ajatus, jonka laboratoriossa kasvatettu liha kuluttajassa kuitenkin usein herättää, on kuvotus. Eihän tuollaista voi syödä. Post tietää sen.
Euroopan komissio teki jo vuonna 2005 kyselytutkimuksen, jonka mukaan useassa Euroopan maassa jopa 50 prosenttia kuluttajista oli haluttomia maistamaan keinolihaa. Tutkimuksia on sittemmin tehty lisää, mutta riippuen maasta ja kysymyksenasettelusta, epävarmojen ja ehdottomasti negatiivisten vastausten määrä on useita kymmeniä prosentteja.
"Minä katson noita lukuja ja sanon: wow", Post kuittaa.
"Puolet tai ainakin lähes puolet haluavat käyttää keinolihaa. Aika hyvin tuotteelle, jota ei ole vielä edes olemassa!" Post virnistää ja puhkeaa hyrisevään nauruun.
Post puhuu toimittajille mielellään ja hallitsee oman julkisuuskuvansa. Hän sanoo ettei tavoittele keksinnöllään rikastumista.
"Tavoitteeni ovat ruokaturva ja ympäristönsuojelu. Jos niihin päästään kasviproteiineilla, olen todella tyytyväinen. Mikään ei vain viittaa siihen, että ihmiset ryhtyisivät laajassa mitassa kasvissyöjiksi seuraavan 25 vuoden aikana."
HAMPURILAISESTA ETEENPÄIN
Kun ensimmäinen keinolihahampurilainen esiteltiin Lontoossa 2013, keinoliha oli kuivaa, kallista ja keltaista.
"Tuote ei ollut silloin vielä valmis. Halusimme tuoda sen julkisuuteen osoittaaksemme, että keinolihan kasvatus on mahdollista ja herättääksemme keskustelua lihantuotannon ongelmista. Että sinne on löydyttävä vaihtoehtoja."
Keinolihaa ei siis vielä saa mistään eurooppalaisesta kaupasta, vaan hampurilaisen jälkeenkin työ on jatkunut laboratoriossa. Lihassolujen keltaisuus oli helppo ratkaista. Viljelytilan happipitoisuutta laskettiin, jolloin soluihin kehittyi enemmän punaista myoglobiinia. Lihan kuivakkuus johtui siitä, ettei siinä ollut lainkaan rasvaa. Nyt laboratoriossa kasvatetaan myös rasvasoluja.
Suurimpia kehitysaskeleita on otettu solujen kasvatusliuoksen kehittämisessä. Post halusi päästä eroon kaikesta eläinperäisestä. Hampurilaisen solujen kasvatukseen tarvittiin verta, mutta tutkijat kehittivät synteettisen kasvatusliuoksen, joka korvaa veren. Vain kantasolut tulevat nyt naudasta, ja niiden saamiseksi eläintä ei tarvitse teurastaa.
Post visioi, että kasvatuksessa voidaan hallita myös rasvahappokoostumusta niin, että keinolihasta tulisi yhtä terveellistä kuin kalasta. Kun vielä rasva- ja lihassolut saadaan kasvamaan yhdessä ja kasvusto muodostamaan kolmiulotteisia rakenteita, laboratoriossa valmistuu entrecôte.
"Ei vielä. Mutta pian", Post naurahtaa taas nähdessään kuuntelijansa epäuskoisen ilmeen.
"Tämä menee vähän kristallipalloiluksi, mutta arvelisin että 5–7 vuodessa pystymme tekemään entrecôten. Olisin hyvin pettynyt, jos siihen menisi kymmenen vuotta."
SPIN-OFF-YHTIÖ TUO KEINOLIHAN MYYNTIIN
Syksyllä 2016 Post perusti oman yhtiönsä Mosa Meatin, jonka tavoite on kasvattaa keinolihaa kaupallisessa mittakaavassa ja myydä sitä, ensin lähinnä ravintoloille. Tavoitteet ja aikataulu ovat vähintäänkin kunnianhimoisia. Tuotanto ajetaan ylös kolmessa ja puolessa vuodessa, ja sen jälkeen lihaa tuotetaan 10 000 kiloa vuodessa.
Post kaavailee, että keinolihan kilohinta on neljän vuoden kuluttua 70 euroa. Hän myöntää, että hinta on yhä korkea, mutta odottaa sen tuotannon laajetessa laskevan.
Mosa Meat hakee nyt pääasiassa yksityisiä rahoittajia toiminnalleen.
"Tähän saakka keinoliha on ollut akateemista kehittelyä. Perustimme oman yhtiön, koska viime vuoteen mennessä liha- eikä muukaan elintarviketeollisuus osoittanut mitään kiinnostusta. Nyt yhtiöistä otetaan yhteyttä."
Marjatta Sihvonen
5/20/2017