Hyönteiskeittiössä kuhisee – kaikki haluavat osansa hyvästä ideasta
Teksti ja kuvat: Marjatta Sihvonen Editointi: Sini Silvan Suomi varaa huoltovarmuusvisioissa kotimaiseen lihaan, mutta ympäristöystävällisiä kilpailijoita lihalle kehitetään kiivaasti. Nyhtökauran perässä lautasillemme ryömivätkin hyönteiset. Mutta ostaako kuluttaja ötököitä vai tuleeko niistä vain pikkuisen yököttävä erikoisuus? Suomen hyönteismarkkinoihin vaikuttaa vahvasti myös EU-lainsäädäntö.
Marjatta Sihvonen
6/19/2017
Suomessa tutkitaan nyt kasviproteiinien ohella varsin intensiivisesti hyönteisiä – niin ihmisten kuin eläinten ravinnoksi. Etsin niistä tietäviä nuoren polven tutkijoita ja tavoitin Samuel Pihan.
Ruokatalot haistaneet rahan
Piha valmistelee Turun yliopistossa väitöskirjaa perustarpeiden vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen. Hyönteiset ruokaketjussa tutkimuksen päärahoittaja on Tekes.
”Kun aloitin pari vuotta sitten, tämä oli pioneerihanke. Mutta se olikin viimeinen hetki, kun oli hiljaista. Kävi niin kuin hyville ideoille usein käy, kaikki haluavat saada niistä osansa. Nyt hyönteistutkimusta tursuaa joka paikasta, graduja tehdään ja start-up -yrityksiä on syntynyt viime vuosina useita”, Piha sanoo.
Kumppaneina hankkeella on HKScan, RaisioAgro, Saarioinen ja joukko muita isoja ruoka-alan yrityksiä.
”En tiedä yritysten omasta tuotekehityksestä, mutta todennäköisesti monien talojen sisälläkin kehitetään. Kyllä yritykset ovat haistaneet rahan tässä ilmiössä. Lisää hyönteishankkeita tulee ja myös media on kiinnostunut”, Piha kertoo.
Yritykset ovat haistaneet hyönteisilmiössä rahan, ja uusia kehityshankkeita tulee jatkuvasti, toteaa tutkija Samuel Piha Turun yliopistosta.
Elefantti rynnistää marketin läpi
Samuel Piha pitää filosofoinnista. Hyönteinen lautasella on tottumattomalle yököttävä ajatus, ja Piha kuvailee tätä reaktiota vertauksella elefantista ja ratsastajasta. Elefantti edustaa tunteitamme, evoluution muokkaamia selviytymismekanismeja. Ratsastaja ohjaa elefanttia järjellä ja oppimillaan tiedoilla.
Jos ruoka yököttää, ratsastaja putoaa kyydistä, ilmaston pelastaminen ja muut argumentit kaikuvat kuuroille korville kun elefantti rynnistää karkuun. Vaikkapa marketissa kello viiden ruuhkassa, kun jauheliha on halpa ja helppo ja hyönteiset tai härkäpavutkin outoja, vaikeita tai kalliita.
”Niin, yök. Se on se syy, miksi minut palkattiin tekemään kuluttajatutkimuksia hyönteishankkeeseen. Vielä ei ole yksimielisyyttä siitä, mistä yök-ilmiössä on kyse, ja silloinhan sitä on myös vaikea ratkaista. Itse suosin teoriaa sekasyöjän dilemmasta. Jos vertaa ihmistä pandaan, on pandan elämä hirveän yksinkertaista. Sen ei tarvitse miettiä, mitä söisi, koska ne syövät pelkkää bambua. Ihminen on aina valinnan edessä.”
Piha kuvaa, miten ihminen viettää suhteettoman kauan aikaa kaupan karkkihyllyllä. Valintojen lukematon määrä turhauttaa. Yökötys taas on selvä viesti. Hyönteiset assosioituvat likaan, jota on syytäkin välttää.
”Kun hyönteisiä ei ole meidän kulttuurissamme syöty, me olemme vähän epävarmoja. Mutta onneksi olemme älykäs laji. Kyllä ihminen pystyy nousemaan tuntemustensa yläpuolelle, mutta se vaatii tiedostamista ja osaamista”, Piha toteaa.
Neofiili haluaa uusia kokemuksia ruoastakin
Pihan tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa ihmiset ovat sitä halukkaampia ostamaan hyönteisruokaa, mitä enemmän he tietävät siitä. Keski-Euroopassa tieto ei kuitenkaan lisää ostohalukkuutta vaan enemmän vaikutusta on aiemmilla kokemuksilla.
”Meillä tiedon levittäminen voisi olla hyvä markkinointistrategia, Keski-Euroopassa ei.”
Myös koulutuksella ja sukupuolella on vaikutusta.
”Korkeakoulutetut on hyönteisruuan suhteen positiivisempia, ja heihin vetoavat myös ilmastonmuutosargumentit. Täällä yliopistolla ilmastonmuutokseen vetoaminen on hyvä strategia, mutta Trumpin kannattajien joukossa ei, ja heitä voi olla jopa suurin osa maapallon väestöstä.”
Piha huomauttaa, että keinolihaan liittyvä yökötys ei välttämättä ole sama ilmiö kuin hyönteisten herättämä. Se voi kuitenkin liittyä meissä valintatilanteissa ilmenevään neofobiaan ja neofiliaan – tyytyäkö varmuuden vuoksi vanhaan vai kokeillako uutta.
”Kun laitan seminaarisalissa hyönteispussin kiertämään, on kiva seurata, kuka maistaa. Miehet ovat keskimäärin rohkeampia kokeilemaan, ottamaan riskin. Tämä näkyy myös tutkimuksissa.”
Marjatta Sihvonen
6/19/2017
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.