Hyönteiskeittiössä kuhisee – kaikki haluavat osansa hyvästä ideasta
Teksti ja kuvat: Marjatta Sihvonen Editointi: Sini Silvan Suomi varaa huoltovarmuusvisioissa kotimaiseen lihaan, mutta ympäristöystävällisiä kilpailijoita lihalle kehitetään kiivaasti. Nyhtökauran perässä lautasillemme ryömivätkin hyönteiset. Mutta ostaako kuluttaja ötököitä vai tuleeko niistä vain pikkuisen yököttävä erikoisuus? Suomen hyönteismarkkinoihin vaikuttaa vahvasti myös EU-lainsäädäntö.
Suomessa tutkitaan nyt kasviproteiinien ohella varsin intensiivisesti hyönteisiä – niin ihmisten kuin eläinten ravinnoksi. Etsin niistä tietäviä nuoren polven tutkijoita ja tavoitin Samuel Pihan.
Ruokatalot haistaneet rahan
Piha valmistelee Turun yliopistossa väitöskirjaa perustarpeiden vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen. Hyönteiset ruokaketjussa tutkimuksen päärahoittaja on Tekes.
”Kun aloitin pari vuotta sitten, tämä oli pioneerihanke. Mutta se olikin viimeinen hetki, kun oli hiljaista. Kävi niin kuin hyville ideoille usein käy, kaikki haluavat saada niistä osansa. Nyt hyönteistutkimusta tursuaa joka paikasta, graduja tehdään ja start-up -yrityksiä on syntynyt viime vuosina useita”, Piha sanoo.
Kumppaneina hankkeella on HKScan, RaisioAgro, Saarioinen ja joukko muita isoja ruoka-alan yrityksiä.
”En tiedä yritysten omasta tuotekehityksestä, mutta todennäköisesti monien talojen sisälläkin kehitetään. Kyllä yritykset ovat haistaneet rahan tässä ilmiössä. Lisää hyönteishankkeita tulee ja myös media on kiinnostunut”, Piha kertoo.
Yritykset ovat haistaneet hyönteisilmiössä rahan, ja uusia kehityshankkeita tulee jatkuvasti, toteaa tutkija Samuel Piha Turun yliopistosta.
Elefantti rynnistää marketin läpi
Samuel Piha pitää filosofoinnista. Hyönteinen lautasella on tottumattomalle yököttävä ajatus, ja Piha kuvailee tätä reaktiota vertauksella elefantista ja ratsastajasta. Elefantti edustaa tunteitamme, evoluution muokkaamia selviytymismekanismeja. Ratsastaja ohjaa elefanttia järjellä ja oppimillaan tiedoilla.
