Tuleeko tuulivoimaa kohta luonnonsuojelualueillekin?
Jani Kaaro
4/2/2024
Kuva: Hrant Khatchtryan / Unsplash
Lukijoiden tuella
Huolestunut kansalainen Kinnulasta otti yhteyttä. Noin kuusi kilometriä Kinnulan keskustasta sijaitsevalle Pekanrämeelle suunniteltiin uutta tuulivoima-aluetta. Ongelmana oli, että aivan voimala-alueen kupeessa sijaitsee Salamajärven kansallispuisto.
Kansallispuisto on erittäin erämaista, mistä ovat osoituksena siellä elävät maakotka, ahma ja karhu sekä kansallispuiston tunnuseläin – metsäpeura. Lähin voimala oli tulossa vain kilometrin päähän kansallispuistosta. Miten metsäpeurat reagoivat, kun tiedetään, että porot välttivät tuulivoimaa? Entä miten muut eläimet?
Pekanräme ei kuitenkaan ollut ainoa asia mikä kansalaista huolestutti. Jos kaikki tuulivoimasuunnitelmat Kinnulan ja läheisen Lestijärven alueella toteutuvat siinä mitassa kuin niitä on ehdotettu, kahden kunnan alueelle nousee lähivuosina yli 140 tuulivoimalaa. Toiseen naapurikuntaan, Pihtiputaalle, on suunniteltu yli 150 tuulivoimalaa.
Osa paikallisista vastustaa tätä kehitystä, mutta yhteydenottajan mielestä he kokevat olevansa voimattomia. Heidän mukaansa kuntapäättäjät runnovat tuulivoimaa läpi väkisin ja jopa epärehellisin keinoin. Epärehellisistä keinoista esimerkkinä Lestijärvi, joka alensi rakennusluvan hinnan tuulivoiman luvituksen ajaksi 8000 eurosta tuhanteen euroon, ja kun luvat oli myönnetty, hinta nostettiin takaisin alkuperäiselle tasolle. Poliisi selvittää syyllistyikö kunta tässä rikokseen.
Kyseessä ei toki ole ensimmäinen kerta kun tuulivoiman vastustajat ottavat minuun yhteyttä. Suomeen on noussut muutamassa vuodessa valtava määrä pieniä kansalaisliikkeitä, jotka koettavat estää oman paikkakuntansa tuuli- ja aurinkovoimahankkeen. Useimpien motiivi on suojella kotiseutunsa maisemaa ja luonnonrauhaa.
Näille kansalaisaktivisteille on tiedossa huonoja uutisia. Viime vuoden marraskuussa Suomessa astui voimaan EU:n RED III-direktiivi, jonka yhtenä tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa uusiutuvan energian hankkeiden toteutumista. Suomen hallitus katsoi, että direktiivin velvoitteiden toteuttaminen vaatii muutoksia luonnonsuojelulakiin, ja nyt hallitus on saanut nämä muutokset lausuntokierrokselle. Jos nämä muutokset toteutuvat ehdotetulla tavalla, ne voivat avata tuuli- ja aurinkovoimahankkeille tien jopa luonnonsuojelualueille.
Kansalaisaktivistien kannalta tämä tietysti herättää seuraavan kysymyksen: jos edes jonkin alueen luonnonsuojelustatus ei riitä estämään tuuli- tai aurinkovoiman rakentamista, miten he voivat estää rakentamisen alueilla, jossa luonnonarvot ovat vähäisemmät?
Luonnonsuojelulakiin ehdotetaan lisäystä, jonka mukaan uusiutuvan energian hankkeet ovat automaattisesti yleisen edun mukaisia.
Katsotaan lakimuutoksia tarkemmin. Jo nyt voimassaoleva luonnonsuojelulaki sallii sen, että Natura 2000-alueelle voidaan perustaa hanke, joka heikentää alueen luonnonarvoja, jos vaihtoehtoa hankkeen perustamiselle ei ole, ja jos valtioneuvosto katsoo, että hanke on toteutettava yleisen edun nimissä tai pakottavista syistä. Hanke ei tällöin saa vaarantaa eliölajien suotuisan suojelun tasoa.
Tuore esitys tuo tähän oman kiemuransa. Luonnonsuojelulain 39 pykälään (luvan myöntäminen) ja 83 pykälään (poikkeus eliölajien suojelun säädöksistä) ehdotetaan lisättäväksi momentti, jonka mukaan uusiutuvan energian hankkeet ovat automaattisesti yleisen edun mukaisia, ja että ne palvelevat kansanterveyttä ja turvallisuutta. Tämä nostaisi tuuli- ja aurinkovoimaprojektien painoarvon kategoriaan, jossa niiden ei tarvitsisi perustella tarpeellisuuttaan, ja ne voisivat saada helpommin poikkeusluvan luonnonsuojelualueille ja niiden välittömään läheisyyteen.
Kolmas muutosehdotus koskee rauhoitettujen eläinlajien tappamista. Luonnonsuojelulain 70 § ensimmäisessä momentissa kielletään rauhoitettujen eläinlajien tappaminen tai pyydystäminen. Hallitus esittää pykälään uutta momenttia, jossa eläinten tappamista uusiutuvan energian hankkeissa ei pidettäisi tahallisena, jos hankkeen aikana on toteutettu asianmukaiset toimenpiteet tappamisen välttämiseksi.
Neljäs tärkeä muutosehdotus on, että jatkossa ympäristövaikutusten arviointi ja Natura 2000-arviointi tehtäisiin yhdessä ja samanaikaisesti, minkä tarkoitus on nopeuttaa ja sujuvoittaa lupaprosessia.
Lausuntopalveluun on annettu lakiesityksestä 61 lausuntoa, suurin osa kriittisiä. Lausujien joukossa ovat lähes kaikki suomalaiset ympäristöjärjestöt, jotka ovat torjuneet esityksen käytännössä yksimielisesti. Teollisuusjärjestöt ja tuulivoimalobbari Suomen Tuulivoimayhdistys ovat lakiesityksen kannalla.
Ympäristöjärjestöjen mukaan esitys asettaa ilmastotoimet ja luontokadon torjumisen tarpeettomasti vastakkain. Ympäristöjärjestöt eivät myöskään näe mitään syytä sille, miksi juuri uusiutuvan energian hankkeet katsottaisiin automaattisesti yleisen edun mukaisiksi – yhtä hyvin myös luonnon monimuotoisuus on yleisen edun mukaista ja toimivat ekosysteemit palvelevat turvallisuutta ja kansanterveyttä.
Lakiesityksestä on annettu 61 lausuntoa, joista suurin osa on kriittisiä.
Myös monet muut lausunnonantajat toteavat, että lakiesitys heikentää luonnonsuojelulakia ja mahdollistaa tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen luonnonsuojelualueille ja niihin liittyvien siirtolinjojen ja merikaapeleiden vetämisen luonnosuojelualueiden läpi. Lisäksi jos luonnonsuojelualueelle tai sen läheisyyteen rakennettu tuulivoimala tappaa esimerkiksi maakotkia tai muita uhattuja lintuja, laki vapauttaisi tuulivoimayhtiön vastuusta. Monet myös korostivat, että jos ympäristövaikutusten arviointi ja Natura 2000 -arviointi yhdistetään, on varmistettava, ettei selvitysten laatu heikkene.
Ei tietenkään ole sanottu, että hallituksen esitys menee läpi tällaisenaan. Virkamiehet voivat muuttaa lakiesityksen sisältöä lausuntojen perusteella ja se on vielä saatava läpi eduskunnassa. On kuitenkin mahdollista, että seuraava kansallinen keskustelu tuuli- ja aurinkovoimasta käydään ilmasto vs. biodiversiteetti -vastakkainasettelun merkeissä.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
