Torjunta-aineista eroon – otetaan muurahaiset apuun
Muurahaiset tarjoavat tuholaisten torjunnassa merkittäviä ekosysteemipalveluita.
Jani Kaaro
8/18/2022
Lukijoiden tuella
Tiedättehän miten poliisit laittavat epäillyn rattijuopon kävelemään suoraa linjaa pitkin. Jos epäilty on nauttinut hieman liikaa alkoholia, hän hoipertelee linjalta sivuun. Nyt tuore tutkimus osoittaa, että samoin käy mehiläisille, jos ne ovat altistuneet neonikotinoideille. Kun torjunta-ainetta ”nauttinut” mehiläinen tyrkätään pois lentoradaltaan, se ei osaa tehdä kunnollisia korjausliikkeitä, jotka palauttaisivat sen alkuperäiselle lentoradalleen. Tutkijoiden mukaan nämä ongelmat johtuvat siitä, että torjunta-aineet aiheuttavat mehiläiselle lievän aivovamman.
Miten torjunta-aineita voitaisiin korvata? Tuore tutkimus esittää yhden niin yksinkertaisen keinon, että sitä lukiessa tulee mieleen, että miksiköhän tuo ei ole juolahtanut itselle mieleen. Miten olisi muurahaiset? Niitä on paljon ja ne ovat tehokkaita petoja. Kun ne lähtevät liikkeelle, niitä ei pysäytä mikään, ja sitten ne vain pistelevät iloisina viljelykasvien tuholaiset poskeensa eikä kemiallisia torjunta-aineita tarvita.
Muurahaisten käytöstä tuholaisten biologisessa torjunnassa on pitkä kokemus Aasian sitrushedelmätarhoilla. Tästä kertoo amerikkalaisten sitrusasiantuntijoiden kokemukset Kiinasta vuodelta 1915. He olivat tulleet Kiinaan etsimään eräälle kasvitaudille immuuneja appelsiinilajikkeita, kun he saapuivat retkellään pieneen kylään. Kylässä kasvoi mulperipuuta ja he näkivät silkkikehrääjän toukkia, joten he ajattelivat, että kylässä valmistetaan silkkiä.
Näin ei kuitenkaan ollut. Kyläläiset kertoivat, että he kasvattavat kyllä silkkikehrääjän toukkia, mutta ei tehdäkseen silkkiä, vaan myydäkseen ne toisessa kylässä eläville appelsiininviljelijöille, jotka puolestaan ruokkivat niillä muurahaisia.
Muurahaisia on käytetty aasialaisilla sitrushedelmätarhoilla tuholaisia torjumaan jo vuosisatoja ja käytetään edelleen. Laji, joka tähän tehtävään on valjastettu on kutojamuurahainen. Viljelijät houkuttelevat kutojamuurahaisia tekemään pesänsä sitrushedelmäpuihin. Pesä on lehtien muodostama pallo, joka on kiinnitetty yhteen seitillä. Aikuiset kutojamuurahaiset eivät osaa tehdä seittiä, mutta toukat osaavat, joten aikuiset käyttävät toukkia neulana ja seittiä lankana, kun ne rakentavat pesäänsä.
Kutojamuurahaisia käytetään tropiikissa niin laajalti biologisessa torjunnassa, että niistä on kertynyt jo tutkimustietoa. Useissa näistä tutkimuksista on päädytty siihen, että jos muurahaiset partioivat hedelmäpuun oksilla, sato paranee. Miten paljon, seuraavassa lukuja: kaakao, 8 prosenttia, cashewpähkinä 55 prosenttia, sitrushedelmät 16 prosenttia, kookospalmu 49 prosenttia ja mango 30 prosenttia. Kemiallisia torjunta-aineita ei muurahaisten partioimilla tiloilla voida käyttää tai sen käyttö on hyvin rajoitettua, koska se luonnollisesti tappaisi muurahaiset ja niiden ravinnon. Sitä paitsi tämän tutkimuksen mukaan muurahaisten tarjoama ekosysteemipalvelu on yhtä tehokasta kuin mitä saataisiin aikaan kemiallisilla torjunta-aineilla – sillä erotuksella, että muurahaisille ei voi kehittää vastustuskykyä.
Kutojamuurahaisten lisäksi käytetään myös muita muurahaisia. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin millaisia ekosysteemipalveluita kaakaolla luontaisesti elävät muurahaiset tuottavat isäntäkasvilleen. Kun muurahaiset poistettiin, sato tippui 27 prosenttia.
Elämä muurahaisten kanssa ei aina toki ole pelkkää autuutta. Suurin ongelma on muurahaisten ja kirvojen yhteistyö; muurahaiset suojelevat kirvoja pedoilta ja kirvat maksavat suojelusta tuottamalla muurahaisille makeaa mesikastetta. Ongemalliseksi tämän tekee se, että kirvat voivat levittää vaikeita kasvitauteja, jotka heikentävät satoa tai tuhoavat jonkin viljelyksen kokonaan. Tutkimuskirjallisuudesta löytyykin jonkin verran raportteja siitä, miten muurahaisten ekosysteemipalvelu on muuttunut karhunpalvelukseksi.
Edellämainitussa meta-analyysissa on koetettu arvioida, kuinka suuri ongelma tämä kirvayhteistyö on muurahaisten tuottaman ekosysteemipalvelun näkökulmasta. Vastaus on, että muurahaisten tuottamat hyödyt ovat monta kertaa suuremmat kuin satunnaisista karhunpalveluksista koituva haitta.
Näitä tuloksia lukiessa on vain kummasteltava, miksi muurahaisia käytetään niin vähän biologisessa torjunnassa pohjoisella pallonpuoliskolla. Käyttökohteita varmasti olisi. Internet tarjoaa lukemattomia vinkkejä siitä miten puutarhan muurahaisista pääsee eroon, mutta ei miten niiden ekosysteemipalveluja voisi hyödyntää.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
Kommentit (0)
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.