Too much medicine special - Terveysuutisten faktantarkistaja
Jani Kaaro
9/18/2018
Lukijoiden tuella
Media on tulvillaan ristiriitaista terveystietoa. Mistä tietää, mihin terveysuutisiin voi luottaa? Millaista laadukkaan terveysjournalismin tulisi olla? Gary Schwitzer, CNN:n terveysjournalismin entinen päällikkö, on omistanut uransa näille kysymykselle.
Päiväkään ei kulu ilman terveysuutista. Ne kertovat meille, mitä tulee syödä, miten liikkua ja paljonko nukkua, jotta pysymme terveinä. Ne kertovat meille moninaisista terveyttämme uhkaavista vaaroista ja miten niiltä voi välttyä. Ne välittävät meille tietoa lääketutkimusten tuloksista, uusista markkinoille tulleista lääkkeistä, kojeista ja laitteista ja terveyttä edistävistä palveluista.
Jos media uutisoi terveydestä totuudenmukaisesti ja tasapuolisesti, ihmiset saavat ajanmukaista ja tutkittua tietoa, jonka pohjalta he voivat tehdä harkittuja päätöksiä ja valintoja. Mutta mistä tietää, edustaako median terveystieto perustelluinta tieteellistä näkemystä?
Koska terveystietoa on niin paljon ja osa siitä on ristiriitaista, toimittajista täytyy välillä tuntua kuin he ”yrittäisivät juoda paloletkusta”, on yhdysvaltalainen terveyteen erikoistunut toimittaja Gary Schwitzer sanonut. Asianmukaista tietoa kaipaava hukkuu ristiriitaisen tiedon tulvaan.
Intressit terveysuutisen taustalla
Terveysuutiset päätyvät tiedotusvälineisiin yleensä siksi, että joku haluaa ne sinne. Terveysuutisten kohdalla näitä haluajia saattaakin olla yllättävän monta. Ensinnäkin tutkijat haluavat usein näkyvyyttä omalle tutkimukselleen, samoin yliopistot ja tutkimuslaitokset instituutiolleen. Kolmanneksi myös tieteelliset julkaisusarjat, jotka ovat julkaisseet tutkimuksen, saattavat haluta näkyvyyttä julkaisulleen. Neljänneksi rahoittajat saattavat toivoa näkyvyyttä omalle työlleen. Jos tutkimus koskee kehitteillä olevaa lääkettä, palvelua tai muuta terveystuotetta, sille halutaan huomiota markkinoiden luomiseksi.
Viattomalta näyttävät pressitiedote voi siis usein olla niin sanottu täydellinen myrsky: siinä saattaa yhdistyä valtava määrä intressejä, jotka eivät välttämättä ole pyyteettömiä. Siksi toimittajan on hyvä muistaa ammattinsa edellyttämä skeptisyys ja pyrkimys puolueettomuuteen. Ei siksi, että tiedotteessa pyrittäisiin tarkoituksellisesti johtamaan harhaan vaan siksi, että myös se voi olla ratkaisevan tärkeää, mitä tiedotteessa jätetään kertomatta.
Terveysuutisoinnin vahtikoira
Harva toimittaja on terveysasioiden asiantuntija. Miten toimittajat siis voivat tietää, mitkä asiat ovat tärkeitä terveysuutisoinnissa? Kun toimittaja soittaa lehdistötiedotteessa mainituille asiantuntijoille, mistä hän tietää mitä kysyä ja mihin kiinnittää huomiota? Mitkä olisivat keskeiset kriteerit hyvälle terveysuutisoinnille?
Nämä ovat kysymyksiä, joille toimittaja Gary Schwitzer on omistanut uransa. Hän työskennellyt useita vuosia monien amerikkalaisten mediayhtiöiden terveystoimittajana. Hän on välittänyt terveyttä koskevaa tietoa niin painettuun kuin sähköiseenkin mediaan. Hänen viimeisin työpaikkansa valtamediassa oli vaikutusvaltainen televisiokanava CNN, jossa hän työskenteli terveystoimituksen päällikkönä ja josta hän irtisanoutui 1990-luvun alussa. Tänä päivänä hän johtaa arvostettua HealthNewsReview –sivustoa, joka arvioi amerikkalaisen median terveysuutisoinnin laatua esimerkiksi uusia lääkkeitä, palveluita ja hoitoja koskevissa kysymyksissä.
Schwitzer kertoo, että hänen irtisanoutumisensa CNN:ltä johtui pitkäaikaisesta turhautumisesta.
”Kyllästyin siihen, että terveysuutisia tuotettiin kuin urheilu-uutisia –joka päivä piti julkaista uudet tulokset ja viimeiset päivitykset.”
Schwitzerin mukaan tämä ruokkii käsitystä, jonka mukaan lääketieteessä tapahtuu jatkuvasti läpimurtoja. Käytännössä suuri osa median päivittäisestä uutisoinnista koskee kuitenkin asioita, jotka ovat vuosien päässä käytännöstä.
”Oma raportointini muuttui koko ajan skeptisemmäksi, ja ryhdyin keskittymään päivittäisten uutisten sijasta yhä enemmän terveydenhuoltoon ja terveyspolitiikkaan.”
Tärkeä syy Schwitzerin irtisanoutumiselle oli myös se, että CNN:n terveysuutisten taloudellisena tukijana toimi suuri lääkeyhtiö. Schwitzer sanoo törmänneensä useasti tilanteisiin, joissa hän koki, että sponsorisopimus vaikutti CNN:n johdon ratkaisuihin. ”Sitä en voinut sietää.”
Tavoitteena opettaa kriittistä ajattelua
Schwitzer siirtyi Dartmouthin yliopistossa toimivaan järjestöön nimeltä Foundation for Informed Medical Decision. Siellä hän tuotti videoita, jotka auttoivat potilaita ja lääkäreitä tekemään päätöksiä hoidosta yhdessä. Toisin sanoen lääkärit eivät yksin määränneet hoitoa, vaan ratkaisuissa otettiin huomioon kunkin potilaan yksilöllinen tilanne, ja potilas sai vaikuttaa hoitopäätöksiin.
”Vaikka se ei ollut journalistille tavanomainen työympäristö, tein siellä mielestäni osan parhaista journalistista töistäni. Itse asiassa uskon, että jaetun päätöksenteon käsitteellä on paljon tekemistä sen kanssa, millaista työtä teemme Health News Review -sivustolla, kun opetamme kuluttajia ajattelemaan kriittisesti.”
HealthNewsReview -sivusto perustettiin vuonna 2006. Sen esikuvana toimi australialainen sivusto Media Doctor, joka oli kehittänyt kriteerit terveysuutisten laadun arviointiin. Schwitzer sai luvan käyttää kriteereitä omalla sivustollaan, ja Schwitzer alkoi arvioida terveysuutisten tasoa. Ensin arvioinnin kohteena olivat vain valtamedian terveysuutiset, mutta myöhemmin arvioinnin kohteeksi otettiin myös lehdistötiedotteet. Sivuston blogeissa arvioidaan myös televisio-ohjelmia, mainontaa ja tieteellisten sarjojen kustannuspolitiikkaa.
Missä terveystoimittaja yleisimmin kompastuu?
Kun HealthNewsReview oli toiminut kaksi vuotta, se oli arvioinut jo viisisataa terveysuutista tai -juttua. Tämä mahdollisti sen, että voitiin järjestelmälliseti arvioida, kuinka tasokasta amerikkalaismedian terveyttä koskeva uutisointi on. Tieteellisessä PLoS Medicine -sarjassa julkaistussa katsauksessa arvioitiin 500 artikkelia HealthNewsReview:n käyttämillä kriteereillä.
Tulokset osoittivat, että amerikkalaisten tiedotusvälineiden suurimmat kompastukivet olivat a) hoitotoimenpiteiden hinnan b) tutkimusnäytön laadun c) olemassaolevien vaihtoehtojen ja d) hoitojen absoluuttisten hyötyjen ja haittojen käsittelyssä. Suurin osa, jopa 62-77 prosenttia aineiston jutuista epäonnistuivat näissä. Noin puolet jutuista oli kirjoitettu vain yhteen lähteeseen nojautuen, vaikka tämä on vastoin amerikkalaisten journalistien omiakin ohjeita.
Viidestäsadasta jutusta vain 8 prosenttia – 41 juttua – sai täydet viisi tähteä.
Parantava suklaajuoma
HealthNewsReview:n toiminta-aikana eniten julkisuutta on saanut katsaus, joka koski Marylandin yliopiston lehdistötiedotetta vuodelta 2016. Tiedotteen mukaan tiettyä suklaajuomaa nauttineet urheilijaopiskelijat pärjäsivät verrokkeja paremmin kognitiivisissa eli tiedonkäsittelykykyjä koskevissa testeissä siitä huolimatta, että urheilijoille oli sattunut kauden aikana enemmän aivotärähdyksiä. Tiedote antoi siis ymmärtää, että suklaajuoma auttaisi toipumaan aivotärähdyksistä.
Kun HealthNewsReview alkoi selvittää tutkimuksen taustoja kävi ensinnäkin ilmi, että tutkimustulokset olivat vasta alustavia. Tutkimusta ei ollut vielä lähetetty vertaisarvioitavaksi mihinkään julkaisusarjaan. Tiedotteessa ei myöskään lainkaan kerrottu aineistosta, josta tulokset olivat peräisin. Näiden puutteiden lisäksi tiedotteessa ei mainittu tutkimuksen tekijöiden sidonnaisuuksia. HealthNewReview:n arviossa tiedote sai lopulta vain 1/10 pistettä. Ainoa piste tuli kohdasta 5: mikään tiedotteessa ei viitannut sairaudenlietsontaan. Päinvastoin: siinähän esitettiin, että suklaajuomaa nauttineet toipuvat aivotärähdyksestä paremmin. Suklaajuomaa markkinoitiin urheilujuomana, ja tutkimuksen rahoittajana toimi juoman valmistaja.
HealthNewsReview:n katsaus levisi laajalti mediaan. Yliopisto aloitti asiasta sisäisen tutkinnan, joka johti viiteentoista muutokseen yliopiston viestintäpolitiikassa. ”Uskomme että tämä tapaus on kuitenkin vain jäävuoren huippu”, Schwitzer sanoo.
Mutta entä kun toimittajalla on kiire?
Kun HealthNewsReview on arvioinut jutun, he lähettävät katsauksen jutun kirjoittaneelle toimittajalle. Schwitzerin mukaan toimittajien palaute on yleisesti ottaen positiivista, sivuston kriittisestä otteesta huolimatta.
Syy heikolle journalismille on toimittajien mukaan aika- ja resurssipula ja myös jutuille omistettu tila, joka on toimittajien mielestä usein liian pieni. Schwitzerin mukaan jo pelkästään muuttamalla näitä asioita terveysuutisointiin voitaisiin saada aikaan merkittäviä muutoksia. HealthNewsReview:n kanta on, että jos jutulle ei voida omistaa sen vaatimaa aikaa eikä tilaa, juttu kannattaa jättää julkaisematta. HealthNewsReview’n mukaan on parempi olla sanomatta mitään kuin levittää yksipuolista ja harhaanjohtavaa tietoa.
Terveysjournalismin laadussa ei kuitenkaan ole kyse vain resursseista. HealthNewsReview on paljastanut erittäin heikkotasoisia terveysjuttuja myös Yhdysvaltain ykkösmedioissa ja toisaalta antanut viisi tähteä paljon pienemmissä medioissa julkaistuille jutuille.
HealthNewsReview:n 10 kriteeriä terveysuutisten arvioimiseksi
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
