Siis ketoosi paransi skitsofrenian?
Jani Kaaro
5/12/2023
Lukijoiden tuella
Ketogeeninen dieetti tarkoittaa ruokavaliota, jossa 70 prosenttia ravinnon energiasta tulee rasvasta, noin 20 prosenttia proteiinista ja loput 5-10 prosenttia hiilihydraateista. Ketogeeninen dieetti oli valtavan suosittua muutama vuosi sitten, kun ihmiset ympäri maailman koettivat saada siitä apua painonhallintaan tai muihin terveysongelmiin.
Kiitos laajan innostuksen, ketogeenisestä dieetistä kertyi paljon kokemuksia, ja osa niistä on ollut niin erikoisia, että ne ovat päätyneet tapahtumaselostuksiksi lääketieteellisiin sarjoihin. Parhaimmillaan tällaiset anekdotaaliset havainnot voivat auttaa ymmärtämään erilaisten sairauksien patofysiologiaa uudesta näkökulmasta. Seuraavaan olen valinnut kolme kiintoisaa havaintoa.
Skitsofrenia
Duken yliopiston lääkärit raportoivat vuonna 2009 erikoisesta skitsofrenian hoitoon liittyvästä tapauksesta Nutrition and Metabolism -sarjassa. Tapaus kertoo 70-vuotiaasta naisesta, nimimerkki C.D., joka on sairastanut skitsofreniaa 17 vuoden iästä lähtien. Hänen oireitaan olivat visuaaliset hallusinaatiot, joissa hän näki luurankoja, sekä äänet, jotka kehottivat potilasta vahingoittamaan itseään. Sairaus oli intensiivinen ja hallusinaatiot jokapäiväisiä.
C.D. oli yrittänyt itsemurhaa useasti viimeisen kuuden vuoden aikana, esimerkiksi ottamalla yliannoksen lääkkeitä tai juomalla pesuainetta. Sairaalassa ollessaan hän oli keskustellut itsemurha-ajatuksistaan psykiatrin kanssa, joka oli koettanut säätää hänen lääkitystään paremmaksi. Hänen psyykenlääkehistoriansa käsitti seuraavia lääkkeitä: litium, olantsapiini, tsiprasidoni, apiripratsoli, lamotrigiini ja ketiapiini. Oireilun jokapäiväisyys kuitenkin tarkoitti, että lääkehoito oli tehotonta.
C.D.:llä oli myös muita terveysongelmia, kuten ylipaino, masennus, korkea verenpaine, glaukooma, refluksitauti sekä neuropaattista kipua. Näihin ongelmiin hän käytti seitsemää eri lääkettä sekä E-vitamiinia. Hänellä oli sekasyöjän ruokavalio. C.D. oli halukas kokeilemaan ketogeenistä dieettiä, joten hänelle suunniteltiin sairaalassa ruokavalio, jossa alle 20 prosenttia energiasta tuli hiilihydraatista.
C.D. tuli terveystarkastukseen seitsemän päivää ruokavalion aloittamisen jälkeen. Hän kertoi tuntevansa itsensä energisemmäksi, mutta hallusinaatiot olivat jatkuneet. Seuraava tarkastuskäynti oli 19 päivää tästä. Nyt hän kertoi, että hallusinaatiot olivat kadonneet alkaen kahdeksantena päivänä ruokavalion aloittamisesta. Hallusinaatioiden katoaminen oli rauhoittanut hänen mieltään ja hän tunsi olonsa normaalimmaksi.
C.D.:n lääkitys ja kaikki muukin oli ennallaan – ainoa asia, mikä oli muuttunut, oli ruokavalio.
Kun lääkärit vuoden päästä tapasivat, C.D.:n tilanne oli ennallaan. Hallusinaatiot eivät olleet palanneet, vaikka hän oli pari kertaa repsahtanut pasta-ateriaan.
Tutkijat spekuloivat artikkelissa gluteenin ja ravitsemuksen osuudesta skitsofrenian patofysiologiassa, mutta eivät päädy mihinkään. Tutkimuksia aiheesta ei ole, ellei oteta huomioon pientä pilottitutkimusta naisilla vuodelta 1965. Siinä koehenkilöt kokivat ketogeenisen dieetin lievittäneen skitsofrenian oireita. Myös skitsofrenian hiirimalleilla on saatu samanlaisia tuloksia.
Se, että ketogeeninen dieetti vaikuttaa aivoihin, on vanhaa tietoa. Ketogeenistä dieettiä on käytetty jo pitkään hoitona tietyissä epilepsian muodoissa. Syistä, joita ei tiedetä, ketogeeninen dieetti estää kouristuksia tehokkaammin kuin lääkkeet, ja toimii usein silloinkin, kun lääkkeet eivät tehoa. Jotakin aivojen toiminnassa muuttuu ratkaisevasti, kun aivot ottavat energiansa ketoaineista glukoosin sijaan.
Epilepsian hoidossa ketogeeninen dieetti voi olla todella tiukka. Fred Vogelstein kertoo tästä New York Timesin artikkelissa vuodelta 2010. Vogelsteinin poika, tuolloin 9-vuotias Sam, elää ruokavaliolla, jossa 90 prosenttia energiasta tulee rasvasta. Hän syö pääasiassa kananmunia, voita, täyskermaa, rasvaisia makkaroita, kookosrasvoja ja pekonia. Monet vitamiinit hän joutuu ottamaan purkista. Hiilihydraateilla herkuttelu on ehdottoman kiellettyä: yksikin keksi voi laukaista kouristuskohtauksen.
Aivosyöpä
Pysytään edelleen aivoissa. Frontiers in Nutrition raportoi pari vuotta sitten brittiläisestä miehestä, jolla diagnosoitiin glioblastooma vuonna 2014 potilaan ollessa 26-vuotias. Glioblastooma on aivojen tukisolukon pahanlaatuinen kasvain, jonka hoito on vaikeaa ja kuolleisuus suurta. Diagnoosista kuolemaan on usein aikaa vain noin vuosi. Kaikki glioblastoomat ovat aggressivisia, mutta tässä tapauksessa glioblastooma johtui IDH-1 -geenin mutaatiosta. Tällöin syövän eteneminen on usein hitaampaa.
Diagnoosin saatuaan potilas päätti jättää lääketieteellisen hoidon väliin ja hoitaa itseään ketogeenisellä ruokavaliolla. Kun potilas oli aloittanut ruokavalion, seurannassa havaittiin, että kasvain kasvoi epätavallisen hitaasti. Huhtikuussa 2017 potilas päätti kuitenkin myöntyä kirurgiseen operaatioon, jossa kasvainta poistettiin niin paljon kuin oli mahdollista. Operaation jälkeen kasvain kasvoi edelleen hitaasti, joten potilas päätti höllentää ruokavaliotaan siten, että hän lisäsi hiilihydraattien syömistä.
Lokakuussa 2018 kuitenkin havaittiin, että kasvain oli ottanut pienen kasvuspurtin. Potilas yhdisti tämän ruokavalion muutokseen, joten hän palasi entistä tiukempaan ruokavalioon. Hän jätti hiilihydraatit kokonaan pois ja siirtyi erittäin lihapitoiseen ruokavalioon. Seuranta vuoteen 2020 asti osoitti, että kasvain oli palannut erittäin hitaan kasvun uralle. Huhtikuussa 2021, jolloin raportti on kirjoitettu, potilas oli 32-vuotias, työelämässä ja voi hyvin.
Miestä hoitaneiden lääkäreiden mukaan syövän kasvuvauhti on ollut poikkeuksellisen hidas. Myös se tosiasia, että glioblasoomapotilas on elossa ja hyväkuntoinen kuusi vuotta diagnoosista on erittäin epätavallista. Tutkijat spekuloivat, että tilanne voi hyvinkin olla yhteydessä ketogeeniseen ruokavalioon. Syöpäsolut tarvitsevat kasvaakseen glukoosia, mutta ketogeenisessa ruokavaliossa glukoosia ei muodostu. Näin syövällä ei ole energiaa kasvuun.
Koska kyseessä on yksittäistapaus, ei tiedetä, miten muut vastaavassa tilanteessa olevat potilaat reagoisivat ketogeeniseen ruokavalioon, etenkin jos heillä ei ole IDH-1 -mutaatiota. Ketogeenisen ruokavalion yhteys syöpään näyttää kuitenkin kiinnostavan tutkijoita, ja monissa artikkeleissa sitä pidetään hyvänä ehdokkaana syövän tukihoidoksi.
Emättimen hiivatulehdus
Siirtykäämme sitten aivoista toiseen ruumiinosaan. Seuraava tapauskertomus onkin eksoottinen, sillä sen tekijät tulevat Antigua ja Barbudan saarivaltiosta ja siellä toimivasta Antiguan amerikkalaisesta yliopistosta. He kuvaavat Cureus-sarjassa ensimmäisen tapauksen, jossa nuori nainen paransi hiivatulehduksensa siirtymällä 100-prosenttiseen liharuokavalioon.
Potilas on amerikkalainen 26-vuotias nainen, jolla ei ollut aiemmin ollut gynekologisia ongelmia. Hänellä ei ollut aktiivista seksielämää, eikä hän käyttänyt alapääpesussa saippuaa tai mitään antibakteerisia liuoksia. Tarkastuksessa häneltä löydettiin emättimen hiivatulehdus – mikä vahvistettiin laboratoriokokeissa – sekä märkivä hikirauhasten tulehdus. Märkivä hikirauhasten tulehdus on krooninen tulehduksellinen ihotauti, joka alkaa karvatupista, mutta leviää apokriinisiin hikirauhasiin. Hikirauhasiin muodostuu kipeitä ja märkiviä paiseita, joista jää iholle ontelomaisia arpia. Märkivien hikirauhasten tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sitä hoidetaan esimerkiksi antibiootein ja kirurgisesti.
Potilaalle määrättiin sienilääkettä hiivatulehdukseen ja kirurginen operaatio märkivien hikirauhasten poistoon. Potilas kuitenkin kieltäytyi hoidosta ja kertoi kokeilevansa ruokavaliota, joka koostuu yksinomaan lihasta. Ruokavalio suunniteltiin siten, että 70 prosenttia energiasta tuli eläinrasvasta ja 30 prosenttia eläinproteiinista.
Kun dieetti oli jatkunut 43 päivää, eli noin puolitoista kuukautta, oireet olivat kadonneet eivätkä tulleet takaisin edes neljän vuoden seurannassa. Tarinassa hämmentävintä lienee kroonisen ihotaudin täysi parantuminen tässä ajassa. Lääkärit spekuloivat, että ruokavalio on voinut tehdä ympäristön mikrobeille epäsuotuisaksi.
Disclaimer: En ole ketogeenisen ruokavalion kannattaja, mutta en vastustajakaan. En myöskään ole kirjoittanut tätä artikkelia suositukseksi kenellekään ketogeenisen ruokavalion aloittamiseksi. Olen kirjoittanut jutun siksi, että lääketieteelliset tapauskertomukset usein stimuloivat ajattelua ja herättävät mielenkiintoa sekä voivat joskus ohjata tiedettä oikeille jäljille.
Tämä artikkeli aloittaa Rapportin ja Jani Kaaron juttusarjan lääketieteen tapauskertomuksista. Ensimmäisessä osassa käsitellään ketogeenistä ruokavaliota. Juttusarjan toteutuminen on mahdollista maksavien tilaajien ansiosta. Lue lisää ja osallistu.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
