Sinulla on tallentamattomia muutoksia

Rapport

Tilaa Rapport
REKRY: Hei, sinä digimarkkinoinnin ja somen osaaja! >

Päästökompensaatiot ovat enimmäkseen roskaa – kysy vaikka Shelliltä!

Vihdoinkin jokin suuryhtiö sanoo sen ääneen.

Toimittajan kuva

Jani Kaaro

10/10/2023

Kuva: Chris Leboutillier, Unsplash / Kuvanmuokkaus: Rapport

Lukijoiden tuella

Ei voi sanoa, että Shell pudotti todellisen uutispommin, sillä asian ei ollut tarkoitus vuotaa julkisuuteen. Uutispommi se kuitenkin oli: Shell on tänä vuonna kaikessa hiljaisuudessa lopettanut päästökompensaatio-ohjelmansa. Shell ei ole avannut asiaa tarkemmin julkisuuteen, mutta päätös koskee ilmeisesti kaikkia  päästökompensaatioprojekteja, joissa Shell on mukana. 
Toinen uutispommi voi kuitenkin olla se, miksi Shell lopettaa päästökompensoinnin. Vastaus: Koska hankkeet eivät tuota niitä päästövähennyksiä, joita ne lupaavat.
Todellinen uutinen on siis se, että vihdoin jokin suuri yhtiö sanoo tämän ääneen.

Shell on tähän asti ollut avokätinen päästökompensaatioprojektien tukija. Keväällä 2019 se ilmoitti sijoittavansa 300 miljoonaa dollaria luonnontilaisten ekosysteemien suojeluun taistellakseen ilmastonmuutosta vastaan. Vielä tammikuussa 2023 yhtiö kertoi varanneensa 450 miljoonaa dollaria erilaisiin päästökompensaatioprojekteihin. Nyt tämä on ilmeisesti peruttu. Samoin suunnitelma, jonka mukaan Shell olisi vuoden 2030 jälkeen hankkinut päästökrediittejä 120 miljoonalla dollarilla vuodessa. 
Shellin päätöstä voi kuitenkin ymmärtää katsomalla Shellin menneitä päästökompensaatioprojekteja. Ne eivät aina ole olleet menestystarinoita. 

Cordillera Azul on vuonna 2001 perustettu kansallispuisto Perussa. Se on yksi maailman suurimmista päästökompensaatioprojekteista, jota rahoittamalla monet yhtiöt ovat saaneet päästöoikeuksia ja näin voineet kutsua tuotetaan hiilineutraaliksi. Päästöoikeudet syntyvät suureksi osaksi rahoittamalla kansallispuistoa hallinnoivaa järjestöä nimeltä CIMA, joka huolehtii, että kansallispuiston puut pysyvät pystyssä ja jatkavat hiilen imemistä ilmakehästä. Shell on ollut projektin suurimpia rahoittajia.
Projekti on ollut kansalaisjärjestöjen hampaissa alusta asti. Päästökompensaatiohankkeiden tärkeä kriteeri on lisäisyys, eli olisiko hanke tapahtunut ilman kompensaatiohanketta. Cordillera Azul ei näytä täyttävän tätä kriteeriä, koska se oli jo valmiiksi perustettu kansallispuisto ja sen suojelusta vastasi Perun valtio. 
Entä jos hyväksymme projektin väitteen, jonka mukaan alue oli suojelustatuksesta huolimatta uhan alla? Onko päästökompensaatioprojekti onnistunut tavoitteessaan pitää puut pystyssä? Uutistoimisto AP selvitti asiaa satelliittikuvista aiemmin tänä vuonna ja havaitsi, että vuosittainen metsäkato on nyt kaksi kertaa suurempaa kuin ennen hanketta. Yhtiöille hanke on ollut menestys, sillä se on tuottanut tähän päivään mennessä 25 miljoonaa päästökrediittiä. 


Jutun asiasanat:

Päästökompensaatio

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Lue juttu loppuun

Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä

  • Pääset heti lukemaan jutun loppuun

  • Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita

  • Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk

  • Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen

  • Tuet Jani Kaaron journalistista työtä

  • Pääset heti lukemaan jutun loppuun

  • Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita

  • Et tue Jani Kaaron journalistista työtä

  • Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista

  • Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä

Lukijoiden tuella

"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.

Kiitos sinulle!"

Jani Kaaro

Jani Kaaro

Kommentit

Tilaa Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Puheenaiheet uutiskirjeemme tarjoaa sinulle tuoreimmat kuulumiset. Älä jää paitsi!

Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.