Sinulla on tallentamattomia muutoksia

Rapport

EtusivuUusimmatLuetuimmatToimittajatJuttusarjatNäköislehti

Luonnonsuojelun linnoituksessa ei ole sijaa alkuperäiskansoille

✪TähtijuttuKun katsot seuraavan kerran Avaraa luontoa, kannattaa miettiä: mitä kuvasta puuttuu?

Toimittajan kuva

Jani Kaaro

9/19/2023

Kuva: Mike Arney / Unsplash

Lukijoiden tuella

Mitä jos lähtisi gorillasafarille? Enkö minä rakastakin gorilloja? Eikö kuka tahansa rakasta gorilloja? Mutta ei, ei sittenkään. Se olisi masentavaa.
Voin kuvitella, kuinka saapuisin Bwindin kansallispuiston liepeille Ugandaan. Gorillat olisivat jossakin syvällä sademetsässä ja safarin vetäjät veisivät meidät turvallisesti niitä katsomaan. Mutta samalla en voisi olla kiinnittämättä huomiota pienikokoisiin alkuperäisasukkaisiin siellä täällä kansallispuiston naapurustossa. He ovat Batwa-pygmejä. He elävät kansallispuiston liepeillä itse rakennetuissa aaltopahvihökkeleissä. Köyhinä, kurjina ja kodittomina he katselevat, kuinka turistilauma toisensa jälkeen katoaa viidakkoon, jonka he tuntevat paremmin kuin kukaan muu. 
Joskus pieni ryhmä batwoja lähtee turistien mukaan ja esittää heille eräänlaisena pantomiimina millaista heidän elämänsä oli, kun metsä oli vielä heidän kotinsa. Miten kerättiin hunajaa; mitä miehen oli tehtävä saadakseen puolison. Nyt, batwain näkökulmasta, metsä on museo, ja he ovat museon narreja, jotka esittävät museaalista elämäntapaansa rahasta. 

Pois gorillametsästä

Olemme tottuneet lukemaan uutisista, kuinka jokin alkuperäiskansa häädetään ikiaikaisilta mailtaan kaivoksen, öljynporauksen, vesivoimalan tai jonkin muun teollisuusprojektin tieltä. Valtava määrä alkuperäiskansojen ihmisiä joutuu kuitenkin jättämään maansa luonnonsuojelun tähden. Valtava tarkoittaa oikeasti valtavaa: kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden tieltä häädettyjen ihmisten määrä lasketaan miljoonissa. 
Batwat ovat yksi esimerkki. Kun Bwindin kansallispuisto perustettiin 1990-luvulla gorillojen suojelemiseksi, batwat, jotka olivat eläneet alueen sademetsissä ammoisista ajoista lähtien, häädettiin sieltä pois. He eivät saaneet asua metsässä, eivät metsästää riistaa eivätkä kerätä hunajaa. Heille tarjottiin maata viljeltäväksi, mutta miten metsästäjä-keräilijät muka osaisivat viljellä maata. Suuri osa Ugandan 7000 batwasta päätyi Kisoroon, pikkukaupunkiin lähellä kansallispuistoa, jossa monet elävät lähes kerjäläisinä. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaajana saat Jani Kaaron uusimmat jutut ja lukuoikeuden kymmeniin aiempiin artikkeleihin.

Tilaajana myös tuet Kaaroa — Rapportin tilausmaksuista enemmistö menee aina suoraan tekijälle.

Voit peruuttaa tilauksesi milloin tahansa

"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.

Kiitos sinulle!"

Jani Kaaro

Jani Kaaro

Kommentit

Miten niin taide ei ole luksusta?

Miten niin taide ei ole luksusta?

Jani Kaaro

Mona Lisan tuhkat, eli mitä taide on ja miksi se kuuluu ihmiselämään

Mona Lisan tuhkat, eli mitä taide on ja miksi se kuuluu ihmiselämään

Jani Kaaro

Tämän vuoksi koulussa ei opita — eikä ole tarkoituskaan oppia

Tämän vuoksi koulussa ei opita — eikä ole tarkoituskaan oppia

Jani Kaaro

Mitä ihmettä? — USA:ssa kirurgi leikkaa potilaan väärältä puolelta 20 kertaa viikossa

Mitä ihmettä? — USA:ssa kirurgi leikkaa potilaan väärältä puolelta 20 kertaa viikossa

Jani Kaaro

Suoliston siekailemattomat sabotöörit — Mitä lihavuuslääkkeet meille opettavat?

Suoliston siekailemattomat sabotöörit — Mitä lihavuuslääkkeet meille opettavat?

Jani Kaaro

Vanhusten määrä kaksinkertaistumassa ja se voi pakottaa dystooppisiin ratkaisuihin — ennakkotapauksia ei historiasta löydy

Vanhusten määrä kaksinkertaistumassa ja se voi pakottaa dystooppisiin ratkaisuihin — ennakkotapauksia ei historiasta löydy

Jani Kaaro

Näytä lisää juttuja

Tilaa Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Puheenaiheet uutiskirjeemme tarjoaa sinulle tuoreimmat kuulumiset. Älä jää paitsi!