Jani Kaaro | Koronauutisia – sekalainen kokoelma

Koronauutisia – sekalainen kokoelma

Sytokiinimyrskyä, misinformaatiota ja lapsipotilaiden sydänongelmia.

Jani Kaaro

9/6/2020

Lukijoiden tuella

Sekalainen sikermä kiintoisia koronauutisia parilta viime viikolta.

Onko covid-19 -potilailla sittenkään sytokiinimyrskyä?

Teho-osastolle joutuneiden koronapotilaiden on kerrottu useissa lähteissä kärsivän sytokiinimyrskystä. Tällä tarkoitetaan voimakasta ja hallitsematonta immuunireaktiota, jossa tulehdusta aiheuttavien molekyylien – sytokiiinien – määrä on selvästi koholla. Tuoreessa tutkimuksessa hollantilaisen Radboud-yliopiston tutkijat kuitenkin heittävät kapuloita tämän väitteen rattaisiin.

Hollantilaistutkimuksessa mitattiin sytokiineja viideltä potilasryhmältä: 1. Covid-19 -potilailta, joilla oli keuhkoja vahingoittava ARDS-oireyhtymä. 2. Bakteerisepsis-potilailta, joilla oli  niinikään ARDS-oireyhtymä. 3. Bakteerisepsis-potilailta, joilla ei ollut ARDS-oireyhtymää. 4. Sydänpysähdyspotilailta. 5. Tapaturmien uhreilta. Näistä kolme ensin mainittua tilaa on yhdistetty sytokiinimyrskyyn, kaksi jälkimmäistä ei.

Kunkin potilasryhmän kohdalla vertailtiin kolmen keskeisen tulehdusta aiheuttavan sytokiinin – TNF-alfan, interleukiini-6:n ja interleukiini-8:n – tasoja. Tulokset olivat yllätykselliset, sillä Covid-19 -potilaiden sytokiinit olivat paljon matalammat kuin sepsispotilailla – oli heillä ARDS tai ei. Covid-19 -potilaiden sytokiinit olivat lähempänä sydänpysähdys- ja traumapotilaita kuin sepsispotilaita. Tämä saa tutkijat päättelemään, että Covid-19 -potilaat eivät kärsi sytokiinimyrskystä.

Kysymys sytokiinimyrskystä vakavissa Covid-19 -tapauksissa näyttää siis olevan enemmän tai vähemmän auki.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa JAMA-sarjassa ja se on maksumuurin takana.

Ibuprofeenia koronaan – misinformaation tarina

Maaliskuussa 2020, kun koronapandemia oli vasta alussa, Ranskan terveysministeri Olivier Verán twiittasi, että ibuprofeeni voi pahentaa korontapotilaiden oireita. Väite ei pitänyt paikkaansa, ja nyt tapauksesta on nousssut esimerkki misinformaation leviämisestä.

Tutkijoiden mukaan tapaus on ainutlaatuinen siinä mielessä, että misinfomaation lähteenä oli Ranskan terveysministeri, jota voidaan pitää erittäin luotettavana lähteenä. Misinformation Review- sarjassa julkaistussa tutkimuksessa varoitetaankin, että jos informaatio tulee virallisesta tai uskottavasta lähteestä, se leviää pidäkkettömästi eteenpäin.

Katalonian avoimen yliopiston tutkijat vertailivat ibuprofeenia koskevan misinformaation leviämistä etenkin Saksassa ja Ranskassa. Nämä maat muodostivat herkullisen parin, sillä tutkijat onnistuivat jälijttämään ibuprofeeniväitteen Saksaan. Kyseessä oli pelkkä ääniviesti WhatsApp -ryhmässä eikä sen lähteestä ollut mitään tietoa. Näin ollen saksalaiset saivat tiedon ibuprofeenista epäluotettavasta ja epämääräisestä lähteestä ja ranskalaiset erittäin luotettavasta lähteestä. Tällä oli myös huima vaikutus siihen, miten suuri yleisö otti tiedon vastaan.

Saksassa väitteeseen ei nimittäin uskonut paljon kukaan. Vaikka viestiä jaettiin sosiaalisessa mediassa, sille lähinnä vitsailtiin, koska alkuperäislähde oli niin hämärä. Sen sijaan Ranskassa tieto levisi nopeasti valtavirran tiedotusvälineisiiin ja toimittajat toistelivat sitä tekemättä faktantarkistusta. Muut tarkastellut maat, Hollanti, Italia ja Espanja, asettuivat johonkin näiden kahden ääripään väliin.

Entä miten misinformaatio kumotaan kun sen on laittanut liikkeelle Ranskan terveysministeri? Tutkijat tarkastelivat tätä Katalonian osalta ja havaitsivat, että globaali misinformaatio voidaan kumota paikallisesti. WHO:n ja Euroopan lääkeviraston kannanotot, joiden mukaan väite ei pitänyt paikkaansa, ei vaikuttanut väitteen leviämiseen tai kumoutumiseen Kataloniassa millään tavalla. Mutta kun Katalonian paikalliset viranomaiset kumosivat väitteen, se alkoi menettää uskottavuuttaan.

Covid-19 voi vahingoittaa lasten sydäntä

Lapset eivät tunnetusti ole koronaviruksen riskiryhmää, mutta pienelle osalle lapsista kehittyy vakava tulehduksellnen sairaus, joka tunnetaan nimellä multisystem inflammatory syndrome, eli MIS-C. Sairaus voi tulla vanhemmille järkytyksenä, sillä lapsi on saattanut olla vain viruksen oireeton kantaja eikä missään vaiheessa sairas, ja sitten sairaus puhkeaa viikkoja sen jälkeen kun virus on jo poistunut elimistöstä.

Tuoreessa eClinicalMedicine -sarjassa julkaistussa systemaattisessa katsauksessa on käyty läpi yli 662:n MIS-C -potilaan tiedot ja tutkimuksen keskeiset tulokset ovat tässä:

- 71 prosenttia potilaista joutui teho-osastolle.
- 60 prosentilla potilaista oli septinen shokki.
- keskimääräinen sairaalassa vietetty aika oli 7,9 vuorokautta
- 100 prosentilla potilaista oli kuume, 73,7 prosentilla oli alavatsakipua ja/tai ripulia, 68,3 prosenttia kärsi oksentelusta
- 90 prosentilta potilaista otettiin sydänfilmi ja 54 prosentilla se oli epänormaali
- 22.2 prosenttia potilaista vaati hengityksen mekaanista avustamista
- 11 potilasta kuoli

Tutkimuksen tärkein anti saattaa koskea lasten sydänten epänormaaleja löydöksiä. Näistä vaarallisin oli sydämen valtimoiden pullistumat, joita havaittiin 10 prosentilla potilaista. Jos pullistumat laskeutuvat itsestään, vaara on ohi, mutta jos eivät, ne ovat puhjetessaan potilaalle hengenvaarallisia. Nämä potilaat vaativat pitkäaikaisseurantaa. Potilailla, joilla oli sydäongelmia, sydäninfarktista kielivä troponiini oli 50-kertainen verrattuna normaalitilaan.

Noin puolella potilaista oli jokin perussairaus, ja puolet perussairaista oli ylipainoisia.

Räkätauti estää influenssan?

Viimeinen uutinen ei liity suoranaisesti koronavirukseen, mutta läheltä liippaa. Kaksi päivää sitten julkaistussa tutkimuksessa Yalen yliopiston tutkijat osoittavat, että tavallinen nuhakuumeiden aiheuttaja, rinovirus, voi estää influenssaviruksen tarttumisen. Tämä tarkoittaa, että jos rinovirusepidemia lähtee liikkeelle ennen influenssaa, se voi jarruttaa jälkimmäisen etenemistä.

Tutkimus itse asiassa sai inspiraationsa vuoden 2009 sikainfluenssan käyttäytymisestä. Influenssa ei edennyt Euroopassa odotetusti, ja pitkään on spekuloitu, olisiko sikainfluenssaa edeltävällä rinovirusepidemialla ollut jarruttava vaikutus.

Lancet Microbe -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kasvattivat hengitysteiden epiteelisolukkoa ja infektoivat sitä rinoviruksilla ja influenssa A -viruksella. He havaitsivat, että jos rinovirus ehtii infektoida solut ensin, riski saada influenssa pienenee. Tämä johtuu siitä, että rinovirus laukaisee solujen virusta torjuvat mekanismit, jotka aktivoiduttuaan voivat torjua muita viruksia, kuten influenssaa.

Myös data-analyysi tuhansista Yale-New Havenin sairaalassa otetuista rinovirus- ja influenssanäytteistä osoitti, etteivät rinovirus ja influenssa kykene elämään yhdessä.

Vaikka koronavirus ei tutkimuksessa ollut mukana, tutkijat spekuloivat, että vastaava dynamiikka voi vaikuttaa myös sen etenemiseen väestössä.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Lue juttu loppuun

Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä

Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot

Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä

Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä

Lukijoiden tuella

"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.

Kiitos sinulle!"

Jani Kaaro