Miksi närpiöläinen tomaatti on niin halpaa? Tätä monet ihmettelivät kunnes tieto ihmiskauppaepäilystä ja törkeästä kiskonnasta viime vuonna tulivat julki. Kaikella on hintansa, ja jos hinta ei ole tuotteessa, silloin se maksetaan jotenkin muuten – esimerkiksi inhimillisenä kärsimyksenä.
Ei kuitenkaan taida olla sattumaa, että kun tällainen kiskontaskandaali tulee ilmi Suomessa, se koskee nimenomaisesti tomaattia. Tomaatti on globalisaation täydellinen hedelmä. Maailman vuosittainen tomaattisato on yli 189 miljoonaa tonnia. Tästä 40 miljoonaa tonnia prosessoidaan tomaattitiivisteeksi. Tomaatti kelpaa niin välimerelliseen ruokavalioon kuin roskaruokaan eikä siihen liity mitään tabuja missään kulttuurissa. Tomaattibisnes on kuitenkin äärimmäisen kilpailtua ja siinä kilpailussa Närpiön kiskontaskandaali näyttäytyy vain tomaattiteollisuuden tavanomaisena toimintatapana.
Tomaattitiiviste on tomaattiteollisuuden raakaöljyä, josta jatkojalostetaan lukuisia elintarvikkeita kuten ketsuppia, tomaattisosetta tai vaikkapa tacokastiketta. Kun näinä päivinä ostaa elintarvikkeen, jonka valmistukseen on käytetty tomaattitiivistettä, on erittäin vaikea selvittää, mistä tiiviste on peräisin. Vaikka spagettikastike valmistettaisiin Hollannissa, Ruotsissa tai Italiassa, tiiviste voi silti olla Kiinasta. Ja näinä päivinä se yhä useammin onkin Kiinasta.
Kiinasta on nimittäin kolmessa vuosikymmenessä tullut tomaatintuotannon suurvalta. Tämä on paradoksaalista, sillä Kiina on yksi niitä harvoja maita, jossa ei juurikaan käytetä tomaattia. Kiinan tomaattimahdille on kuitenkin selityksensä.
Kiinan tomaattituotantoalueet sijaitsevat Xinjiangissa, joka tunnetaan islaminuskoisten uiguurien kotipaikkana. Uiguurit ovat aina olleet herkkiä kapinoimaan, ja siksi alueen rauhoittaminen on ollut Kiinan keskushallinnon pitkäaikainen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin vuonna 1954 sotilaallinen yksikkö, Bingtuan. Bingtuan koostui entisistä sotilaista, jotka lähetettiin Xinjiangiin perustamaan uutta teollisuutta ja työskentelemään alueen viljelyksillä ja tuotantolaitoksissa. Näin Xinjiangiin saatiin etnisiä kiinalaisia, joita kannustettin jäämään alueelle.
Tavoitteissa on onnistuttu: tänä päivänä peräti 12 prosenttia Xinjiangin työvoimasta kuuluu Bingtuaniin, ja sen ansiosta uiguurit ovat jääneet vähemmistöön omalla maallaan. Uiguurit kokevat, että Kiinan keskushallinto koettaa pyyhkiä heidät ja heidän kulttuurinsa olemattomiin, ja alueelta on raportoitu paljon uiguureihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia.
Alussa Bingtuan perusti Xinjiangiin monenlaista teollisuutta, mutta 2000-luvun alusta se on keskittynyt ensisijaisesti tomaattiin. Xinjiangin tomaattiviljelmät ovat valtavia. Kiinan vuosituotanto on yli 60 miljoonaa tonnia, mikä jättää Yhdysvallat ja Italian kauas taakse. Tomaattitiivisteen tuottajana se tulee Yhdysvaltain ja Italian jälkeen, koska Kiinassa ei ilmeisesti vielä ole riittävää kapasiteettia tomaattien prosessointiin.
Kiinassa tomaattisato korjataan edelleen käsin. Palkka on mitätön, mutta Kiinassa riittää köyhiä kausityöläisiä, joita saapuu Xinjiangiin tuhansittain ja osa heistä jää sinne pysyvästi. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan uiguureja on painostettu tomaattiviljelmillä pakkotyöhön, minkä vuoksi Yhdysvallat on asettanut Xinjiangissa tuotetuille tomaateille ja tomaattituotteille maahantuontikiellon.
