Homeprofessorin väitteet - vastineita ja vastauksia
Kaksi vastinetta ja joitakin vastauksia niihin.
Jani Kaaro
2/14/2018
Lukijoiden tuella
Julkaisen seuraavassa kaksi vastinetta koskien edellistä artikkeliani Homeprofessorin väitteet – faktantarkistus. Ensimmäinen on tullut nimellä avoin kirje/vastine ja siinä on 172 allekirjoittajaa. Sen voi lukea tästä. Toisen vastineen on kirjoittanut kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Tamara Tuuminen. Sen voi lukea kokonaisuudessaan tästä.
Avoimeen kirjeeseen minulla on kovin vähän sanottavaa. Jos ihmiset pahoittavat mielensä jostakin sellaisesta, mitä olen kirjoittanut, en tietenkään halua estää heitä tuomasta tätä esille. Kommentoin kuitenkin lyhyesti avoimen kirjeen väitettä ”Valtosen henkilön ja työn mitätöimisestä”.
Ensinnäkin, artikkelissa ei ole ainoatakaan henkilöä koskevaa väitettä. Toiseksi, Valtosella on takanaan pitkä aktiiviura lääkärinä ja suuri määrä täysin asiallisia, tieteelliset kriteerit täyttäviä julkaisuja pubmed-tietokannassa, enkä kritisoi näitäkään. Kritiikkini kohdistuu vain hänen viimeisimpään Frontiers-sarjassa julkaistuun minikatsaukseen. Siinä käyn läpi Valtosen väitteitä ja niiden lähteitä ja perusteita. Tämän olen tehnyt siksi, että minikatsaus ja sen julkaisuprosessi mielestäni antavat aihetta kritiikille. Tämä ei ole henkilön tai uran mitätöintiä, vaan väitteiden kriittistä tarkastelua.
Toki kokonaisuus herättää kysymyksen siitä, että miten tieteen maailmassa marinoitu henkilö voi perustaa väitteitään näin hämäriin lähteisiin, mutta juuri tätä arvostelijani eivät tällä hetkellä ilmeisesti halua ajatella.
Tuumisen vastineeseen vastaaminen onkin sitten haasteellisempaa. Hän pyytää minua korjaamaan asiavirheet, mutta vastineesta päätellen koko juttu on hänen mielestään yksi suuri asiavirhe. Edelleen vastineesta päätellen sopiva korjaus olisi se, että perun lähes kaiken mitä olen sanonut, ja kirjoitan Valtosen ja Tuumisen näkemykset state of the art -näkemyksenä. Seuraavassa en siis kommentoi kohtia, joissa Tuuminen lähinnä komppaa Valtosen näkemyksiä, vaan kohtia, jotka selvimmin tunnistan asiavirhesyytöksiksi sekä kohtia, joihin minulla on lisätietoa.
Vastineen alussa Tuuminen avaa Frontiersin julkaisuprosessia. Hän väittää, että annan väärän kuvan siitä, että kutsutuilla editoreilla olisi suuri valta päättää julkaisemisesta. Katsotaanpa tätä väitettä lähemmin. Tuuminen ja Vaali ovat toimineet erikoisnumeron vierailevina toimittajina, englantilaiselta termiltään Research Topic Editor. Koska Tuumisen väitteet kuulostivat oudoilta, olin yhteydessä henkilöön, joka on toiminut ja toimii edelleen Frontiers-sarjan Research topic editorina. Kun kysyin RT editorin roolista julkaisuprosessissa, hän vastasi näin: ”Research Topic Editorina nimitän vertaisarvioijat, valvon vertaisarviointiprosessin ja päätän käsikirjoituksesta. Suositukseni menevät päätoimittajalle virallista hyväksyntää varten, mutta kyseessä on vain muodollisuus, sillä päätoimittaja ei yleensä puutu tällä tasolla yksittäisiin artikkeleihin.” Näin ollen väitteeni siitä, että vierailevalla editorilla on paljon valtaa julkaisuprosessissa näyttää pitävän paikkansa.
Vierailevan editorin vallasta kertonee paljon myös erikoisnumeron vertaisarvioijat. Frontiers – kuten monet muutkin sarjat – valitsevat vertaisarvioijat yleensä henkilöistä, jotka ovat aiemmin julkaisseet sarjassa. Tuumisen ja Vaalin erikoisnumerossa on kuitenkin huomattava määrä vertaisarvioijia, joille vertaisarviointi Frontiersissa on ensimmäinen. Näitä ovat esimerkiksi Valtosen artikkelin vertaisarvioija Andrew W. Campbell. Lukijoiden on syytä tietää, että Teksasin lääketieteellinen toimikunta peruutti Campbellin lääkärinluvan noin kymmenen vuotta sitten. Onko hän saanut luvat takaisin, siitä minulla ei ole tietoa. Sompin artikkelin vertaisarvioija, Luke Curtis, on kuulemma lääkäri, mutta hän on saanut lääkärin paperit St. Christophers College of Medicine -opistosta, jonka pätevyyttä ei tunnusteta Englannissa saati monissa Yhdysvaltain osavaltioissa. On vaikea ajatella, että Frontiersilla olisi ollut tällaisia vertaisarvioijia omissa arkistoissaan.
Edelliseen liittyen lyhyet kommentit Tuumisen vastineen kohtaan 9 ja 11. Kohdassa 9 Tuuminen vetoaa siihen, että Valtosen artikkeli on vertaisarvioitu. Tässä kohden muistuttaisin lukijoita siitä, että vertaisarvioinnin laatu tässä nimenomaisesti onkin epäilyksenalaisena. Kohdassa 11 Tuuminen väittää minun olevan väärässä kun kirjoitan: ”Kriteereitä ei siis tätä ennen ole altistettu tieteelliselle kritiikille.” Kieltämättä, kyllähän vertaisarviointi – se epäilyksenalainen – on tieteellinen kritiikki, mutta tieteellisellä kritiikillä tarkoitan sitä tosielämän testiä, mihin tieteelliset väitteet joutuvat julkaisunsa jälkeen. Toiseksi, kliinisiä kriteereitä ei vahvisteta siten, että toiset lääkärit omaksuvat ne omassa praktiikassaan, vaan ne on vahvistettava tutkimuksin.
Jos viivyttelemme vielä kohdassa 9, siinä Tuuminen mainitsee, että Europeam julkaisuun on kerätty tuoretta tietoa sähköyliherkkyydestä. Tuuminen tarkoittanee tässä EUROPAEM 2015 ohjeita sähkömagneettisen yliherkkyyden estämiseksi, diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi. Lukijoiden on hyvä tietää, että nämä ohjeet julkaistiin Reviews on Environmental Health -sarjassa marraskuussa 2015 ja vedettiin pois jo seuraavassa kuussa ”toimituksellisten ongelmien” vuoksi. Jälleen yksi tapaus, joka ei luottamusta herätä.
Kohdassa 14 Tuuminen kirjoittaa, että Kaaro menee heikoille jäille kommentoidessaan mykotoksiinien tuotantoa. Korostan, että Kaaro ei tässä kohdassa mene yhtään mihinkään, vaan siteeraa sanantarkasti saksalaisia tutkijoita, jotka Frontiersin vastineessa kritisoivat Tuumisen ja Rinteen työtä. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä Tuumisen ja Rinteen vastaus tähän saksalaisten kritiikkiin, mutta vielä en ole sellaista nähnyt.
Kohdassa 15 Tuuminen kirjoittaa, että vähättelen potilaiden oireita. Jos pyytäisin Tuumista osoittamaan sen kohdan, jossa näin teen, hän tuskin pystyisi sitä tekemään. Artikkelissani mainitaan sana potilas seitsemän kertaa eikä missään niissä nähdäkseni vähätellä potilaiden oireita. Onko todella niin, että jokainen poikkipuolinen sana on ”potilaiden oireiden vähättelyä”. Jos näin on, miten voi antaa kritiikkiä vähättelemättä potilaiden oireita?
Hyppään lopuksi vielä alkuun, kohtaan 1, jossa Tuuminen kommentoi lausetta ”800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeelle.” Olin itsekin siinä käsityksessä, että tämä tieto tulisi Eduskunnan tutkimusraportista (Alenius, Reijula et al.) vuodelta 2012, mutta jos raportin lukee, siellä ei ole tuollaista lukua. Sen sijaan luku löytyy eduskunnan mietinnöstä, ja mistä virkamiehet ovat tuon luvun löytäneet, on minulle toistaiseksi hämärän peitossa. Niin kauan kun lähdettä ei tiedetä, siihenkin on syytä suhtautua terveellä skeptisyydellä.
Vielä pari yleisluontoista kommenttia. Olen saanut valtavan määrän viestejä, joissa kysellään, miksi en ole tehnyt faktantarkistusta Markku Sainion väitteistä. Olen saanut myös useamman viestin, jossa uuttera homeaktivisti on jo tehnyt tällaisen faktantarkistuksen ja kysyy, että miksi et julkaise tätä. Tällainen palaute on mielestäni kerrassaan omituista. Se sanoo: Älä kirjoita tästä, vaan tästä? Mitä ihmettä tuollaiseen voi edes sanoa?
Lopuksi vielä niihin kommentteihin, joissa kysellään, miksi Valtonen tai Tuuminen eivät olisi saaneet julkaista artikkeleitaan. Enkö kirjoita nimenomaisesti näin: ”On tietyssä mielessä hyvä asia, että Valtonen ja Tuuminen ovat saaneet näkemyksiään läpi arvostetussa tiedesarjassa.” Kun tutkija, lääkäri tai kuka tahansa akatemian edustaja julkaisee näkemyksiään, hän altistaa ne tieteelliselle kritiikille, ja sen tilaisuuden olen artikkelissani käyttänyt. Ilmeisesti tällaista kritiikkiä pitäisi esittää tässä maassa useamminkin, että ihmiset oppisivat sen olevan täysin normaalia tiedejournalismia, eivätkä hyperventiloisi sitä nähdessään.
Rapportin osalta päätän keskustelun tähän.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
Kommentit (0)
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.