Energiajärjestelmän uudistaminen on kuin puristaisi ilmapalloa: kun yhdestä päästä puristaa, toisesta päästä pullistuu.
Tämä näyttää pätevän myös vetytalouteen, jossa hiilipäästöt tulisivat kyllä alas, mutta vetypäästöt lisääntyisivät. Vedystä puhutaan usein puhtaana energiana, mutta monien yllätykseksi sekin lämmittää ilmastoa. Vedyn lämmittävän vaikutuksen suuruusluokka on vielä hakusessa, mutta useimmissa lähteissä sen mainitaan olevan 11 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Havainto vedyn välillisestä lämmittävästä vaikutuksesta ei ole kuolinisku vetytaloudelle, mutta se on tullut vetytalouden puolestapuhujille hienoisena yllätyksenä. Asiantuntijoiden mukaan vetypäästöjen lämmittävä vaikutus on ehdottomasti huomioitava vetytalouden laskelmissa. Ongelmana vain on, että ilmakehässä ei ole koskaan ollut niin paljon vapaata vetyä kuin siellä arvioidaan lähivuosina olevan. Asiasta ei ole kokemusta eikä juurikaan tutkimusta, joten kaikkiin arvioihin on toistaiseksi suhtauduttava epäillen.
Jos pidit korvat auki kemiantunneilla, saatat ihmetellä, että miksi muka tiedämme vedyn vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen niin vähän.
Vetyhän on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine; jos se lämmittäisi ilmastoa, olisimme luonnollisesti jo huomanneet sen. Kyse on kuitenkin vapaasta vedystä. Maapallolla vety esiintyy lähes aina sitoutuneena johonkin toiseen aineeseen, kuten esimerkiksi veteen (H2O). Jotta veden sisältämä vety voidaan hyödyntää polttoaineena, se on erotettava hapesta esimerkiksi elektrolyysillä, ja tämä vaatii energiaa. Vaihe kaksi, jossa vety puristetaan kokoon painesäiliöön, vaatii myös energiaa.
