Monster-elokuvan vaarallinen leikki pelaa taitavasti näkökulmien vaihdoksilla
Japanilaisen ohjaajan Kore-eda Hirokazun uusin draama yllättää katsojan monta kertaa. Ensi-ilta on tammikuun alussa.
Elisa Helenius
12/4/2023
Soya Kurokawa on Minaton roolissa ja Hinata Hiiragi on Yorin roolissa. Lapsinäyttelijät tekevät vähäeleiset mutta herkät ja uskottavat roolisuoritukset.
Elokuvan alussa tuntuu, että se käsittelee hämmentävän vähäpätöistä, jopa tylsää tapausta. Aluksi japanilainen yksinhuoltajaäiti ja poika katselevat kotinsa parvekkeelta seuralaisklubin palamista, ja ihmettelevät, kuka on sytyttänyt palon. Huhutaan, että pojan opettaja on nähty klubilla.
Äiti on huolestunut, kun hänen noin 11- tai 12-vuotias lapsensa Minato alkaa käyttäytyä oudosti. Minato paljastaa, että opettaja on lyönyt ja haukkunut häntä koulussa. Äiti marssii rehtorin puheille selvittämään asiaa. Opettaja on pahoillaan, mutta väistelee suoraan puhumista.
Pian elokuva muuttuu mielenkiintoisemmaksi, kun äidin näkökulma vaihtuu opettajan näkökulmaksi. Kaikki on mennyt eri tavalla kuin aluksi on vaikuttanut. Mutta tämäkään ei ole vielä totuus. Seuraavaksi tapahtumat nähdään Minaton näkökulmasta.
Ilkeämieliset juorut jylläävät, ja väärinkäsitykset ovat tarinan todellinen hirviö. Elokuva tarjoaa tyydyttävän lopun, kun katsoja saa tietää todelliset syyt hahmojen oudon käytöksen takana. Jokaisella on salaisuutensa ja syynsä vaieta.
Monster — Vaarallinen leikki (japaniksi Kaibutsu) on hienovireinen mutta voimakas tarina rakkaudesta, surusta, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten ristiriidoista. Draama käsittelee myös lapsen kaltoinkohtelua, koulukiusaamista ja homofobiaa.
Aikuisia kauhistuttaa lasten kyky myös ilkeyteen, väkivaltaan ja itsetuhoisuuteen. Aikuiset taas yllättävät omilla pimeillä puolillaan ja kulissien luomisella. Tarina tarjoaa silti myös lasten riehakasta iloa ja lopussa sydäntä lämmittävää toivoa.
Elokuvassa on kiinnostavia kuvauspaikkoja, kuten suuri viemäritunneli. Lasten piilopaikkana ja leikkimajana toimii joutomaalla oleva hylätty rautatievaunu, jonka he ovat koristelleet taianomaiseksi paikaksi. Monster on myös kurkistusikkuna japanilaiseen koulumaailmaan ja kaupunkikulttuuriin.
Tarina on tosin turhan tiheä mysteeriryteikkö, ja pelaa kikkailulla. Draama on kuitenkin tehty humaanisti ja sydämen viisaudella.
Ohjaaja Kore-eda Hirokazu muistetaan Suomessa muun muassa hienoista draamaelokuvista Pikku tähti (2022), Shoplifters — perhesalaisuuksia (2018) ja Siskokset (2015). Uutuudessa Kore-eda tekee yhteistyötä käsikirjoittaja Yûji Sakamoton ja edesmenneen säveltäjän Ryuichi Sakamoton kanssa. Sakamoton surulliset pianokappaleet luovat draamaa ja jännitystä, ja vihjaavat, ettei meille ole vielä paljastettu kohtausten merkityksiä.
Jutun asiasanat:
elokuva
arvio
Japani
Elisa Helenius
12/4/2023
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.