Hauska ja elämänmakuinen Pihalla-elokuva kertoo suomalaisen homopojan kasvutarinan
Elisa Helenius
7/14/2017
Pihalla
Suomi 2017
Ohjaaja, käsikirjoittaja: Nils-Erik Ekblom
Vastaava tuottaja, käsikirjoittaja: Tom Norrgrann
Tuotanto: Ten Thousand Hearts Ay
Suomi alkaa vihdoin olla valmis homoaiheisille pitkille elokuville! Helmikuussa sai näyttävän ensi-iltansa taiteilijaelämäkerta Tom of Finland. Sitten tuli huhtikuussa uutinen siitä, että Sofi Oksasen lesbo- ja masennusteemaisesta romaanista Baby Jane (2005) kuvataan elokuvaa. Suomessahan ei ole aikaisemmin nähty kokopitkää elokuvaa, jonka pääosassa olisi seksuaalivähemmistöön kuuluva nainen. Neljä vuotta sitten tosin ilmestyi transsukupuolisesta naisesta kertova elokuva Kerron sinulle kaiken, pääosassa Leea Klemola. Klemola tekee hienon roolityön, mutta voi kysyä, miksei rooliin valittu transsukupuolista näyttelijää.
Ja nyt on valmistunut fiktiivinen Pihalla-elokuva (englanniksi Screwed), joka kertoo nuoren homopojan kasvutarinan.
Sain ilon osallistua heinäkuun alussa Pihalla-draamakomedian Suomen ensi-iltaan. Näytös oli elokuvateatteri Andorrassa Helsinki Pride -viikon sunnuntaipäivänä. Pohjoismaiden suurin homolehti QX järjesti elokuvasta ilmaisnäytöksen, ja sen jälkeen keskustelutilaisuuden tekijöiden kanssa. Paikalla oli aurinkoisesta kesäsäästä huolimatta yli sata katsojaa.
Elokuva oli saanut ensi-iltansa viikkoa aikaisemmin maailman suurimmilla ja vanhimmilla sateenkaarileffafestareilla, San Franciscon Framelinessa. Ohjaaja Nils-Erik Ekblominin mukaan vastaanotto oli ollut paras mahdollinen: yleisö oli nauranut läpi koko elokuvan ja tullut myöhemmin kertomaan, että heihin oli tehnyt vaikutuksen niin elokuvan kaunis juoni kuin miljöönä toiminut suomalainen kesämökkimaisema ja pohjoisen valoisat kesäyöt. Ulkomailla eksoottista suomalaista mökkimaisemaa voisi muuten enemmänkin hyödyntää kotimaisissa elokuvissa.
Jostain syystä elokuvan nimeksi on valikoitunut Pihalla, joka on myös Toni Laineen vuonna 2009 ohjaaman ihmissuhde-elokuvan nimi. Kaikki tämän uuden Pihalla-elokuvan hahmot ovat tosin hämillään ja eksyksissä, joten nimi toki kuvaa elokuvaa.
Eliaksen roolissa on Valtteri Lehtinen.
Suomalaisten elokuvien dialogia tuntuu usein vaivaavan teennäisyys, mutta Pihalla-elokuva yllättää luontevalla keskustelullaan. Pääosissa näyttelevät Valtteri Lehtinen ja Mikko Kauppila kertoivat myös ihmetelleensä vuorosanojensa aidonoloisuutta.
Söpöt näyttelijät istuvat rooleihinsa täydellisesti. Valtteri Lehtinen (elokuvassa Elias), 20, on tuttu radiojuontajana ja Uusi päivä -televisiosarjasta. Mikko Kauppila (elokuvassa Miku) opiskelee teatterityötä Tampereen yliopistossa ja on tehnyt muun muassa pienen homoroolin Salatuissa elämissä.
Ehkä yksi syy niin kielen kuin juonen uskottavuuteen on se, että elokuva perustuu suurimmaksi osaksi oikeisiin tapahtumiin. Käsikirjoituksen takana ovat ohjaaja Nils-Erik Ekblom ja käsikirjoittaja, kulttuurituottaja Tom Norrgrann. Molemmat ovat vasta 30-vuotiaita. Ekblom tosin mainitsi keskustelutilaisuudessa olevansa itse hetero, mutta pystyneensä silti ammentamaan elokuvaan paljon omia ja ystäviensä nuoruuskokemuksia. Ekblom kertoi myös kuvanneensa elokuvaa vain viikonloppuisin, koska hänellä on päivätyö muualla.
Mikun roolissa nähdään Mikko Kauppila.
Tarina kertoo 17-vuotiaasta, hieman arasta ja kokemattomasta Mikusta, joka joutuu käsistä karanneiden kotibileidensä takia lähtemään vanhempiensa kanssa kesäksi mökille. Mökkinaapurina on samanikäinen, mutta kokeneempi ja itsevarmempi Elias, jonka kanssa Miku ystävystyy ja myöhemmin ihastuu. Elokuvassa on myös paljon mehukkaita ja moniulotteisia sivurooleja, kuten Mikun holtiton mutta karismaattinen isoveli Sebu (Juho Keskitalo), temperamenttinen ja hyväsydäminen äiti (Sanna Majuri) sekä pehmoinen kehonrakentaja isä (Sami Huhtala).
Eliaksen kautta käsitellään myös rakastavaa mutta ongelmallista perhettä. Hänen äitinsä (Mirja Oksanen) kärsii mielenterveysongelmista ja isosiskonsa Sini (Amanda Virolainen) on huumeiden käyttäjä. Ohjaaja-käsikirjoittaja Ekblom sanoi, että halusi Sinin hahmon kautta kuvata huumeiden käyttäjää, joka voi näennäisesti elää tavallista elämää, mutta käyttäytyä arvaamattomasti.
Mikun äitiä näyttelee Sanna Majuri ja isää Sami Huhtala.
Pihalla-elokuvasta tulee todennäköisesti tärkeä monelle itseään etsivälle nuorelle miehelle. Kenties elokuva voi helpottaa monen erilaisen nuoren kipuilua ja estää itsemurhia. Elokuva on hauska ja koskettava kokemus myös muille katsojille.
Tarinassa on samaa aitoutta ja väkevyyttä kuin Lukas Moodyssonin hittielokuvassa Fucking Åmål (Ruotsi 1998), josta tuli 1990-luvun lopulla tärkeä elokuva monelle itseään etsivälle nuorelle naiselle. Muutkin esimerkit vastaavista elokuvista tulevat ulkomailta, kuten poikaparista kertova Ensirakkaus (Beautiful Thing, Iso-Britannia 1998), koska Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa.
Aikojen muuttumisesta kertoo sekin, että nyt homonuoresta kertova elokuva voi olla sävyltään valoisa ja humoristinen. Ongelmia toki on, mutta niiden ei tarvitse olla ylittämättömiä eikä homonuoren elämä synkkyyteen ja yksinäisyyteen tuomittua. Homohahmo ei myöskään ole koominen sivuhahmo, vaan fiksu mutta myös virheitä tekevä päähenkilö. Miku elää tavallista teinin elämää, mikä on kertomisen arvoista.
Erityisen ilahduttavaa on se, miten luontevasti ja positiivisesti ympäristö suhtautuu nuorten miesten homouteen ja biseksuaalisuuteen. Lisäksi elokuvassa teini-ikäiset saavat rauhassa etsiä itseään eivätkä ajattele kokeilujaan ja rakkaussuhteitaan liian lopullisina.
Vielä ei ole tietoa siitä, milloin Pihalla tulee Suomessa teatterilevitykseen. Toivottavasti elokuva pääsee syksyllä tai talvella Finnkinon ohjelmistoon. Pihalla on liian hyvä ja tärkeä elokuva, jotta sitä kannattaisi näyttää vain elokuvafestivaaleilla.
Elisa Helenius
7/14/2017
