Rapport

DocPoint tuo valkokankaille yli 90 ajankohtaista pitkää dokumenttielokuvaa

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään 23. kertaa 30.1.–4.2. Lue arviot neljästä kiinnostavasta pitkästä elokuvasta ja yhdestä lyhytelokuvasta.

DocPoint tuo valkokankaille yli 90 ajankohtaista pitkää dokumenttielokuvaa

Yoyogi

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali käynnistyy tänään tiistaina 30. tammikuuta ja jatkuu koko viikon ajan. Ohjelmistoon on valittu yli 90 ajankohtaista pitkää dokumenttielokuvaa Suomesta ja muualta maailmasta. Elokuvia esitetään Helsingin elokuvateattereiden lisäksi valikoima myös verkossa.
DocPoint tuo myös suuren joukon kotimaisia ja kansainvälisiä tekijävieraita festivaalille. Helsinkiin saapuu muun muassa parhaan dokumenttielokuvan Guldbaggen elokuvallaan The Gullspång Miracle juuri pokannut Maria Fredriksson. Hän on paikalla näytöksessä lauantaina 3. helmikuuta.
Chris Kasick saapuu festivaalille Yhdysvalloista true crimeen pureutuvan esikoisohjauksensa Citizen Sleuth kanssa. Kasick on paikalla elokuvansa näytöksissä keskiviikkona 31. tammikuuta ja torstaina 1. helmikuuta. Agnieszka Zwiefkan elokuva Vika! on henkilökuva klubeilla levyjä soittavasta 84-vuotiaasta DJ Vikasta. Zwiefka on paikalla elokuvansa näytöksessä torstaina 1. helmikuuta.
Rapport sai etukäteen katseltavaksi ja arvioitavaksi pyytämiään elokuvia ohjelmistosta.


Barn nr 182 (Suomi 2024)

Ruotsinkielisen Camilla Roosin dokumentin aiheena on hänen oma rankka lapsuutensa. Roos syntyi Ruotsissa vuonna 1964. Äidin mielenterveysongelmat ja isän alkoholismi johtivat siihen, että Roos päätyi jo pienenä lastensuojelun käsiin. Hänestä tuli lapsi numero 182.
Ohjaajan omien muistojen ja viranomaislähteiden kautta elokuva kertoo lastensuojelusta 1960- ja 1970 -lukujen Suomessa. Tapahtumia on kuvitettu hienolla arkistomateriaalilla. Vähän yli tunnin pituus on sopiva tähän herkkään ja koskettavaan muisteluun.
Barn nr 182 -elokuvaa ennen nähdään parinkymmenen minuutin pituinen lyhytelokuvaVain toinen meistä (Suomi 2024). Niina Vuorisaran elokuva on myös omakohtainen kuvaus vaikeasta lapsuudesta ja perhe-elämästä.
Hänen isoveljensä on tehnyt itsemurhan vähän päälle kolmekymppisenä. Kun he olivat lapsia, isoveljellä oli tapana pahoinpidellä sisartaan, kuten lyödä tämän etuhampaat rikki.
Ohjaaja pohtii syitä veljensä pahoinvointiin ja väkivaltaisuuteen. Hän alkoi myös itse oireilla veljensä käytöksen takia lapsena, ja joutui nuorena huostaanotetuksi. Rankassa elokuvassa on käytetty hienosti arkistomateriaalia, fiktionalisoitua kuvituskuvaa ja animoituja kohtauksia.

Jutun asiasanat:

elokuvat
dokumentit
elokuvafestivaali

Kommentit (0)

Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.

Viesti:

Nimi:

Puheenaiheet

Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.

Tietosuojaselosteemme.
Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.