Köyhä tarvitsee rahaa, ei työtä
Suomi antaa jo vastikkeetonta rahaa kansalaisilleen. Se on hyvä.
Simo Raittila
15.5.2017
Raha on kapitalistisen yhteiskuntamme primäärihyödyke: kaikki pyörii ensisijaisesti sen ympärillä. Sen lisäksi, että perustarpeet kuten ruoka ja oikeus asua ostetaan rahalla, on yhteiskunnallinen toimijuus myös monella tavalla pankkikortin viilauksen takana. Ihmisen osallisuus vaarantuukin, jos siellä pankkitilillä ei rahaa ole.
Yhteiskuntafilosofi John Rawls katsoi, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tarvitsee tietyt perusasiat ollakseen vapaa ja täysivaltainen ihminen. Jos emme tietäisi, millaiseen asemaan tai perheeseen syntyisimme, haluaisimme yhteiskunnan, jossa kaikilla on riittävän hyvät lähtökohdat parantaa asemaansa. Näihin perusasioihin Rawls luki esimerkiksi perusoikeuksien- ja vapauksien ohella myös – kyllä! – riittävät tulot.
Kun puhutaan syrjäytymisestä, kuvitellaan usein ihminen, jolla ei ole työtä. Ehkä hänellä on mielenterveyden ongelma tai ongelmia päihteiden kanssa. Todennäköisesti hänellä on vain vähän kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Eikä hänellä varmastikaan ole työtä.
Kokonaisratkaisuksi syrjäytyneelle tarjotaankin työtä. Jos olet masentunut, liikunta ja rutiinit auttavat. Työpaikan sosiaalinen kontrolli ei jätä tilaa päihteiden liikakäytölle. Ja työtä tekevä ansaitsee itse tulonsa. Tämän peilikuvana on ns. baarien mies ja työttömän toisista suurin synti: sossun rahoilla pahaan mieleen ostettu kallis ravintolatuoppi.*
Työstä resurssina, kuten esimerkiksi demari Timo Harakka työpaikoista kirjoittaa, on paljon näyttöä tutkimuksessa. Työtä tekevät ovat aidosti keskimäärin terveempiä kuin työttömät – ja käyttäytyvät useammin pitkää ikää edistävästi. Työ rytmittää elämää ja tarjoaa mahdollisuuden luoda sosiaalisia suhteita.
Mutta silti vain osa työn hyödyistä liittyy aidosti työhön. Osa liittyy enemmän tuloihin: paremmilla tuloilla voi lounastaa ja illallistaa vapaammin, on varaa uusiin vaatteisiin tai käydä elokuvissa. Kun on riittävät tulot, voi matkustaa tai muuttaa työn perässä. Tai voi hankkia lisäkoulutusta, jos oma ammattitaito käy vanhaksi, kuten monelle uhkaa teknologian kehittyessä käydä.
Simo Raittila
15.5.2017
