Rapport

VASTAA RAPPORT-KYSELYYN – VOITA MUSEOKORTTI! >

Köyhä tarvitsee rahaa, ei työtä

Suomi antaa jo vastikkeetonta rahaa kansalaisilleen. Se on hyvä.

Avatar

Simo Raittila

5/15/2017

Köyhä tarvitsee rahaa, ei työtä
Raha on kapitalistisen yhteiskuntamme primäärihyödyke: kaikki pyörii ensisijaisesti sen ympärillä. Sen lisäksi, että perustarpeet kuten ruoka ja oikeus asua ostetaan rahalla, on yhteiskunnallinen toimijuus myös monella tavalla pankkikortin viilauksen takana. Ihmisen osallisuus vaarantuukin, jos siellä pankkitilillä ei rahaa ole.
Yhteiskuntafilosofi John Rawls katsoi, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tarvitsee tietyt perusasiat ollakseen vapaa ja täysivaltainen ihminen. Jos emme tietäisi, millaiseen asemaan tai perheeseen syntyisimme, haluaisimme yhteiskunnan, jossa kaikilla on riittävän hyvät lähtökohdat parantaa asemaansa. Näihin perusasioihin Rawls luki esimerkiksi perusoikeuksien- ja vapauksien ohella myös – kyllä!  – riittävät tulot. 
Kun puhutaan syrjäytymisestä, kuvitellaan usein ihminen, jolla ei ole työtä. Ehkä hänellä on mielenterveyden ongelma tai ongelmia päihteiden kanssa. Todennäköisesti hänellä on vain vähän kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Eikä hänellä varmastikaan ole työtä.
Kokonaisratkaisuksi syrjäytyneelle tarjotaankin työtä. Jos olet masentunut, liikunta ja rutiinit auttavat. Työpaikan sosiaalinen kontrolli ei jätä tilaa päihteiden liikakäytölle. Ja työtä tekevä ansaitsee itse tulonsa. Tämän peilikuvana on ns. baarien mies ja työttömän toisista suurin synti: sossun rahoilla pahaan mieleen ostettu kallis ravintolatuoppi.*
Työstä resurssina, kuten esimerkiksi demari Timo Harakka työpaikoista kirjoittaa, on paljon näyttöä tutkimuksessa. Työtä tekevät ovat aidosti keskimäärin terveempiä kuin työttömät – ja käyttäytyvät useammin pitkää ikää edistävästi. Työ rytmittää elämää ja tarjoaa mahdollisuuden luoda sosiaalisia suhteita.
Mutta silti vain osa työn hyödyistä liittyy aidosti työhön. Osa liittyy enemmän tuloihin: paremmilla tuloilla voi lounastaa ja illallistaa vapaammin, on varaa uusiin vaatteisiin tai käydä elokuvissa. Kun on riittävät tulot, voi matkustaa tai muuttaa työn perässä. Tai voi hankkia lisäkoulutusta, jos oma ammattitaito käy vanhaksi, kuten monelle uhkaa teknologian kehittyessä käydä.
Ennen kaikkea riittävät tulot takaavat, ettei elämä ole pelkkää selviytymistä ja eurojen laskemista. Vaikka työttömällä on vapaata aikaa, on työtön usein myös kroonisessa stressitilassa, jossa elämän suunnittelu on vaikeaa ja köyhyys nakertaa aivoja. Valintoja on helpompi tehdä, kun riskien toteutuessakin tilanne on kohtuullisen turvattu.
Köyhälle on katsottu paremmaksi antaa myös rahaa eikä pelkkiä palveluita, koska silloin hän voi ostaa sitä, mitä oikeasti tarvitsee. Suomessa toimeentulotuki on viimesijainen tae siitä, että ihmisellä olisi riittävät tulot – riippumatta siitä, pyrkiikö tämä töihin.
Toki toimeentulotuestakin voidaan nipistää rangaistuksena ja sekin voi jäädä uudistustilanteessa uupumaan kuten nyt on monille Kelan asiakkaille käynyt. Unohtamattakaan sitä, että toimeentulotuen suhteen ensisijaisten opintotuen ja työmarkkinatuen ohella Suomessa maksettua toimeentulotukeakin on epäilty eurooppalaisissa arvioissa riittämättömäksi kohtuulliseen elämään.
Silti niin pitkään, kun emme ole valmiita jättämään tulottomia oman onnensa nojaan, on myönnettävä totuus: maksamme ihmisille jo vastikkeetonta rahaa, koska haluamme taata kaikille tietyn inhimillisen perustason. Olisi hyvä myöntää myös, ettei tämä tulo nykyisillään riitä nostamaan ihmisiä osaksi sitä elämää, jossa työssäkäyvät sosialisoivat keskenään.

Avatar

Simo Raittila

5/15/2017

Kommentit (0)

Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.

Viesti:

Nimi:

Puheenaiheet

Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.

Tietosuojaselosteemme.
Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.