Tämä kirja on varoitus – Murhaajien motiiveista löytyy piirteitä, jotka kaikkien olisi hyvä tunnistaa

Henkirikosten estämiseen on yksinkertainen keino: puhuminen. Sarjamurhaajan tyttäret kertoivat äitinsä tarinan kirjaksi, jotta muut välttyivät siltä, mitä he joutuivat kokemaan.

Noora Vaarala

Millainen äiti tappaa lapsensa? Psykopaatti tietysti.

Sellainen kuin Michelle Knotek, joka kidutti ja murhasi ystäviään ja perheenjäseniään parin vuosikymmenen mittaan Yhdysvalloissa, Washingtonin osavaltiossa. Hänestä kertoo Gregg Olsenin kirjoittama true crime -kirja Äitimme oli sarjamurhaaja (alkukielellä If You Tell), joka ilmestyi suomeksi tänä keväänä.

Michelle "Shelly” Knotek ja puoliso David "Dave” Knotek ovat yhdessä vastuussa ainakin kolmen ihmisen kuolemasta. Kaksi uhreista oli Shellyn ystäviä, jotka hän houkutteli kotiinsa "toipumaan”, kun heillä oli vaikea elämäntilanne meneillään.

Kolmas uhri oli ottopoika Shane, josta omat vanhemmat – Shellyn veli ja tämän kumppani – eivät pystyneet huolehtimaan. Shane kasvoi Shellyn kolmen tyttären veljenä, kunnes katosi mystisesti.

Olsenin kirja antaa ymmärtää, että Knotekit aiheuttivat myös lähellään asuneen iäkkään veteraanin kuoleman.

Knotek kiusasi ja kuritti kaikkia lapsiaan sadistiseen tyyliin. Erityisen julmaa kohtelua koki esikoinen Nikki. Keskimmäinen, Sami, oli äidin suosikki, mutta ei hänkään välttynyt riisuttamiselta, jääkylmiltä pihasuihkuilta, ulos telkeämiseltä ja vessakäyntien rajoittamiselta. Siskot toivoivat perheen pienimmän, Torin, pääsevän vähemmällä.

Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Into Kustannus.

Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.

Noora Vaarala

Kolme hienoa kirjaa, joita yhdistää yhdysvaltalainen yliopistomaailma

Noora Vaarala

Näytä lisää juttuja