Vuonna 2005 se alkoi. Geenitutkijat sekvensoivat koiran genomin eli kartoittivat tarkasti lajin perimän. Siitä käynnistyi uuden tiedon vyöry. Seuraavina vuosina löydettiin satoja koirien sairauksien taustalla olevia geenivirheitä. Kehitettiin geenitestejä, joiden avulla sairauksia voidaan jalostuksessa vähentää. Moni koirarotu pääsi tietyistä vaivoista eroon kokonaan.
— Se on ollut valtava loikka, niin hyvässä kuin pahassa, sanoo Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Sainio.
Sainio viittaa siihen, että myllerrys on pakottanut koirapiirit kipeiden kysymysten äärelle. Uusi tutkimus on paljastanut, että myös niin sanotut rotutyypilliset ominaisuudet voivat kytkeytyä sairauksiin ja vaivoihin. Esimerkiksi karvattomissa roduissa karvattomuuden aiheuttaa mutaatio, joka altistaa koiran myös hammaspuutoksille ja hampaiden epämuodostumille.
Koiraharrastajien on pakko kysyä, mitä uusi tieto merkitsee jalostukselle. Pitääkö joitain rotuja jalostaa aivan toisenlaisiksi koirien hyvinvoinnin nimissä? Pitääkö joistain roduista jopa luopua kokonaan?
Kirsi Sainio selittää shokin syvyyttä.
— Ominaisuudet, joita on tavoiteltu rotukoirien jalostuksessa yli sata vuotta, ovatkin yhtäkkiä vikoja ja sairauksia. Rodun ominaispiirre muuttuu rodun ongelmaksi. Minusta tuntuu, että tämä on ollut koiraihmisille aika iso järkytys.
