Sinulla on tallentamattomia muutoksia

Rapport

Tilaa Rapport

Tiedustelun tiistaikirje

Tiedustelun tiistaikirje: Suuri arkkitehtuurinumero

Katleena Kortesuon Tiedustelun tiistaikirje tarjoaa vastauksia kysymyksiin, joita et ehtinyt edes kysyä. Tämän numeron aiheina ovat asuntojen hintojen lasku, kalliiksi käyvä moderni arkkitehtuuri sekä rakennusmääräysten laahaaminen.

Lukijoiden tuella

Tervetuloa Tiedustelun tiistaikirjeen ääreen! 
Kirje antaa vastauksia ajankohtaisiin pohdintoihin ja tiedustelukysymyksiin. Aiheet voivat liittyä liiketoimintatiedusteluun, turvallisuuspolitiikkaan, informaatiovaikuttamiseen, yhteiskunnalliseen turbulenssiin, median murrokseen tai vaikkapa kyberuhkiin.
Mukana saattaa olla myös yllättäviä kierrepalloja.
Tiistaikirjeessä on aina kolme Katleena Kortesuon laatimaa artikkelia. Jotkut ovat syvempiä analyysejä ja jotkut mediakatsauksia.
Tämän tiistaikirjeen pääaiheena on rakentaminen, asuminen ja arkkitehtuuri. Suomalaisten perheiden omaisuus on pääosin kiinni asunnoissa – mutta mitä ihmettä tälle omaisuudelle on tapahtumassa?
Tarjolla on tuttuun tapaan kolme tekstiä:
  1. Asuntojen hinnat laskevat ja suomalaisten omaisuus sulaa
  2. Moderni arkkitehtuuri on rumaa – ja tulee kalliiksi yhteiskunnalle
  3. Rakennusmääräykset eivät pysy ilmastonmuutoksen perässä
    

Q: Mihin suuntaan asuntojen hinnat ovat menossa? A: Suomalaisten omaisuus sulaa

Asuntojen hinnat jatkavat laskuaan. Se tarkoittaa sitä, että uusia koteja ei juuri rakenneta, koska markkinoille ei kannata tuottaa lisää tarjontaa. Suuri osa edellisistäkin on vielä myymättä.
Rakennusteollisuuden mukaan rakentaminen väheni viime vuonna jopa 11 prosenttia, ja tälle vuodelle ennustetaan edelleen viiden prosentin vähenemistä. Alan työllisyys ei siis näytä hyvältä.
Lisäksi korot ovat yhä korkealla, joten erityisesti taloyhtiölainoilla rakennetut kohteet ovat vaarallisia hankintoja. Itse en koskisi niihin pitkällä tikullakaan.

Kodit ovat kaikki mitä meillä on

Suomalaisten varallisuus on pitkälti sidottu koteihin, kesämökkeihin ja sijoitusasuntoihin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli keskimäärin noin 215 000 euroa, josta asunto-omaisuuden osuus oli keskimäärin 166 000 euroa.
Käytännössä siis noin 77 prosenttia yksityishenkilöiden omaisuudesta oli kiinni asunnoissa vielä viisi vuotta sitten.
Miten käy, kun tämän omaisuuden arvo romahtaa?
Ensinnäkin se tarkoittaa köyhtymistä. Kotitalouksien varallisuus vähenee, ja samalla myös luottokelpoisuus heikkenee.
Toisekseen se tarkoittaa ongelmia siinä tilanteessa, jos asuntolaina pitäisi maksaa jostain syystä pois. Jos niskassa on iso laina ja sillä kovat korot, vakuutena olevan asunnon arvo ei enää kata lainasummaa. Ihminen siis joutuu myymään asuntonsa, ja mutta myyntihinta ei riitä kuittaamaan asuntolainaa pois.

Koti ei ollutkaan vanhuuden turva

Monelle suurten ikäluokkien edustajalle oma koti on ollut sijoituskohde, jossa ovat kiinni eläkepäivien rahat. Jos omistaa tällaisen talon hiipuvassa pikkukunnassa, suunnitelma murenee alta.
Kun eläkeläispariskunnan tulee aika myydä omakotitalo ja siirtyä pienestä kunnasta lähikaupungin keskustakaksioon, edessä on ikävä yllätys. Omakotitalon hinnalla ei kateta välttämättä edes yksiötä.
Iltalehden artikkelissa luetellaan kuntia, jotka kärsivät pahimmasta mahdollisesta muuttotappiosta eli koululaisten vähenemisestä.
Poimitaanpa tilastosta kolme hiipuvaa kuntaa, jotka sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä isommasta kaupungista. Näihin määritelmiin sopivat muun muassa Joroinen, Kauhajoki ja Rääkkylä, jotka kaikki kärsivät yli 40 prosentin lapsikadosta.
Seuraavaksi vilkaisemme näiden kuntien asuntojen hintatasoa Etuoven asuntopalstalta.
Joroisissa myydään omakotitaloa halvimmillaan 25 000 eurolla. Kauhajoella edullisimman kohteen pyyntihinta on 29 000 euroa. Rääkkylä tarjoaa halvinta taloa 25 000 eurolla.
Minnekäs sitä muuttaisi, kun joutuu joka tapauksessa lisäämään kotikunnan muuttotappiota? Kannattaa ehkä valita lähikaupungin keskusta, niin voi samalla myydä autonkin. Eihän sitä eläkeläispariskunta enää Opelia tarvitse, kun kaikki palvelut ovat aivan kodin vieressä.
Joroisista muutetaan todennäköisesti Kuopioon, jossa halvin keskustakaksio irtoaa 58 000 eurolla. Kauhajoelta siirrytään ehkä Seinäjoelle, jossa halvin kaksio maksaa 52 000 euroa. Rääkkylästä siirrytään kai Joensuuhun, josta halvimman kaksion saa keskustasta 69 000 eurolla.
Kaikissa näissä esimerkeissä eläkeläispari tarvitsee lisää rahoitusta. Mutta jos maaseutukunnan omakotitalosta sai alle 30 000 euroa, mistä löytyy pankki, joka myöntää eläkeläisille toiset 30 000 euroa lisää lainaa?

Mitä tämä tarkoittaa?

Tämä tarkoittaa pahenevia luottovaikeuksia. Jos korot pysyvät korkealla ja asuntojen hinnat laskevat, ilmassa on isoja riskejä. Pienikin kuluttajahintojen nousu tai notkahdus asuntovelallisen tuloissa aiheuttaa ongelmia.
Myös asuntokaupan kanssa on hyvä olla tarkkana. Jos olet ostamassa uutta kotia, tsekkaa aina kohteen sijainti ja lähiseudun kehityssuunnat.
Voit nimittäin tarvittaessa vaihtaa asunnon pintamateriaaleja, kodinkoneita ja jopa huonejakoa, mutta lokaatiota ei voi vaihtaa.

Asunnon jälleenmyyntiarvo on ensisijaisesti kiinni kämpän sijainnista.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Haluatko lukea jutun loppuun?

5,90 € / kk
  • Pääset heti lukemaan jutun loppuun

  • Saat Tiedustelun tiistaikirjeen sähköpostiisi ennen muita

  • Saat kahdesti kuussa analyysejä ja yhteenvetoja, joita et muualta saa

  • Rahoitat Katleenan kofeiiniaddiktiota

Lukijoiden tuella

"Tilaa Tiedustelun tiistaikirje saman tien. Se on fiksu hankinta jokaiselle, joka haluaa seurata aikaansa. Puolueettomat tutkimukset osoittavat, että Tiedustelun tiistaikirjeen tilaajat ovat keskivertoa älykkäämpiä, analyyttisempia, tuuheatukkaisempia ja pitkäsäärisempiä."

Katleena Kortesuo

Jani Kaaro

Kommentit

Tilaa Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Puheenaiheet uutiskirjeemme tarjoaa sinulle tuoreimmat kuulumiset. Älä jää paitsi!

Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.