Syrjintä rapauttaa yhteiskuntamme perustaa ja haastaa Suomen poliittista järjestelmää
Vahva luottamus on perinteisesti ollut suomalaista yhteiskuntaa koossapitävä liima. Rasismi ja syrjintä heikentävät niitä kokeneiden luottamusta poliittisiin instituutioihin ja samaistumisen tunnetta suomalaisuuteen.
Kesällä 2023 käynnistyi toistaiseksi kenties laajamittaisin julkinen keskustelu rasismista suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelu alkoi siitä, kun tiedotusvälineet uutisoivat laajasti juuri nimitetyn hallituksen ministereiden aiemmin julkaisemista rasistisista kirjoituksista ja viesteistä sekä osallistumisesta äärioikeiston tapahtumiin.
Asiantuntijoiden mukaan keskustelu yhdenvertaisuudesta ja rasismin torjunnasta on Suomessa vielä pahasti kesken. Tämä näkyy myös tutkimuksista. Lokakuussa julkaistussa EU:n perusoikeusviraston kyselytutkimuksessa 13 maan joukossa afrikkalaistaustaiset ihmiset kohtasivat eniten rasistista syrjintää Saksassa, Itävallassa ja Suomessa.
Monikulttuuriset perheet ovat yhä näkyvämpi osa suomalaista yhteiskuntaa.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomen väestöstä 8,5 prosenttia eli noin 470 000 oli ulkomaalaistaustaisia, toisin sanoen henkilöitä, joiden vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Maahan muuttaneet ja heidän Suomessa syntyneet sekä kasvaneet jälkeläiset muodostavat suomalaisen demokratian jatkuvuuden kannalta kriittisen joukon.
Vahvasta keskinäisestä luottamuksesta syntyy luottamusyhteiskunta
